Neurotieteilijä Hanna Poikosen mukaan tanssi on loistava kuntoutusmuoto. Hän kertoo, miten tanssi, kuntoutus ja neurotiede liittyvät yhteen.
Hittibiisi “Kerrasta poikki” avasi Tarja Ylitalolle tien kärkiartistien joukkoon vuonna 1980. Vuonna 1999 sattuneen tapaturman seurauksena kiireinen keikka-arki vaihtui kuitenkin arjesta selviytymiseen ja kuntouttamiseen.
Liisa Rautanen menehtyisi minuuteissa ilman hengityskonetta.
1.1.2025 voimaan tulevassa vammaispalvelulaissa on vahvistettu vammaisen henkilön osallisuutta asiakasprosessissa. Hallitusohjelmaan kuuluvan sosiaalihuoltolain uudistamisen toteutus on kuitenkin vielä esivalmisteluvaiheessa, eikä uudistuksen yksityiskohtaisista sisältökysymyksistä ole vielä tässä vaiheessa varmuutta.
Kati van der Hoevenin, 49, elämänasenteesta kannattaa ottaa mallia. Aivorungon infarktin 29 vuotta sitten saanut Kati ei pysty puhumaan tai liikkumaan. Silti hän on onnistunut kuulumaan ja näkymään julkisuudessa teknisten kommunikaatiovälineiden ja avustajien avulla.
Yksinäisyys on suuri yhteiskunnallinen ongelma Suomessa. 56 prosenttia kertoo kokevansa yksinäisyyttä ainakin joskus, selviää Suomen Punaisen Ristin tuoreesta yksinäisyysbarometrista. Onko sitten vammaisilla ihmisillä muuta väestöä enemmän yksinäisyyttä?
Anni Kyröläinen skapade en arbetskarriär i stället för att gå i pension.
Tietoisuus harvinaisista sairauksista on kasvanut vasta tällä vuosituhannella. Harvinaissairauksien kansallinen strategia painottaa tiedon lisäämistä.
Koti lähellä luontoa sekä sopivasti aikaa ajattelulle ja oman kehon kuuntelulle. Näihin asioihin kiteytyy kirjailija Riikka Leinosen hyvinvoinnin resepti.
Sujuva arki kuuluu meille kaikille. Vaikeasti toimintarajoitteisille henkilöille sen mahdollistavien apuvälineiden hankkiminen on toisinaan miltei ylivoimainen taakka.
Koulutetut avustajakoirat ovat auttaneet Suomessa jo 30 vuotta ihmisiä monissa arjen tehtävissä. Hallituksen leikkaukset uhkaavat myös avustajakoiratoimintaa.
Mikko Rautalinin ensimmäinen, julkisella puolella tehty proteesi oli liian lyhyt. Proteesimestarin vaihdon ansiosta hän on voinut jatkaa työtään kuljetusyrittäjänä.
Riitta Lielahdella on aivolisäkekasvain, mutta terveydenhuollossa hänen oireitaan ei uskottu. Nyt hän on kirjoittanut kirjan kokemuksistaan.
Yleisen eliniän pidentyessä Suomessa myös vammaiset ihmiset elävät yhä vanhemmiksi. Samalla vammaispalveluiden saatavuus heikkenee. Invalidiliiton asiantuntija Ylva Krokfors ja vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo kantavatkin erityistä huolta ikääntyvistä vammaisista.
Koti lähellä luontoa sekä sopivasti aikaa ajattelulle ja oman kehon kuuntelulle. Näihin asioihin kiteytyy kirjailija Riikka Leinosen hyvinvoinnin resepti.
Sujuva arki kuuluu meille kaikille. Vaikeasti toimintarajoitteisille henkilöille sen mahdollistavien apuvälineiden hankkiminen on toisinaan miltei ylivoimainen taakka.
Riitta Lielahdella on aivolisäkekasvain, mutta terveydenhuollossa hänen oireitaan ei uskottu. Nyt hän on kirjoittanut kirjan kokemuksistaan.
Yleisen eliniän pidentyessä Suomessa myös vammaiset ihmiset elävät yhä vanhemmiksi. Samalla vammaispalveluiden saatavuus heikkenee. Invalidiliiton asiantuntija Ylva Krokfors ja vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo kantavatkin erityistä huolta ikääntyvistä vammaisista.
Näyttelijä Eeva Eloranta on elänyt MS-taudin kanssa pian kahdeksan vuotta. Tuona aikana hän on hyväksynyt paitsi tilanteen, myös tulevan. Hänen kantava voimansa on kyky nauraa.
HR- ja palkka-asiantuntija ja paraurheilija Saila Luumi, 42, on asunut kolme vuotta perheineen Vantaalla rivitalokodissa. Sailalla on CP-vamma ja hän liikkuu sähköpyörätuolilla.
Toivo “Topi” Enqvist, 78, on tehnyt työtä, jonka ansiosta liikkuminen monissa Tampereen julkisissa tiloissa on mahdollista kaikille kaupunkilaisille. Hän on toiminut Tampereen Seudun Invalidien esteettömyysasiantuntijana vuosikausia.
– Ihanaa tuntea, että on jossain hyvä! Näin kuvailevat harrastustaan ParaCheeriä Noora Haaja ja Hilla Karjalainen.
[INGRESS]
[INGRESS]
[/IF] [/A]
Voit lukea lehden myös PDF-muodossa