Invalidiliiton kokemustoimijat jakavat tietoa arjestaan eri alojen opiskelijoille ja ammattilaisille. Lisäksi he voivat olla mukana erilaisissa työryhmissä. Helsinkiläinen Sara Väisänen on antanut panoksensa jo kahteen osallisuutta korostavaan hankkeeseen.
Invalidiliitto toteutti marraskuussa 2023 ensimmäistä kertaa osallisuusbarometrin, jonka tavoitteena oli saada tietoa vammaisten henkilöiden osallisuudesta.
Anni Kyröläinen löi työuran eläkkeelle jäännin sijaan.
Pariisi valmistautuu ensi kesän paralympialaisiin sekavin tuntein. Ympäristökuntiin nousee toinen toistaan hienompia esteettömiä harjoitus- ja kilpailuhalleja, mutta niihin johtavat metrolinjat eivät valmistu ajoissa.
Julkisten paikkojen ahtaat ja ruuhkaiset latausasemat ovat vain yksi monista haasteista, joihin sähköautoa hankkiva vammainen henkilö törmää.
Filosofi Frank Martela tutkii hyvinvointia yksilön, organisaatioiden ja kansakunnan tasolla. Hän uskoo, että hyvä tapa suhtautua elämään on olosuhteet huomioon ottava positiivisuus.
Ratsastus lisää sekä fyysistä että psyykkistä jaksamista. Jonna Aaltonen unohtaa kivut ja pyörätuolia käyttävä Riikka Saastamoinen rentoutuu ja kohottaa kuntoaan.
Invalidiliitossa uskotaan siihen, että julkisen sektorin vastuunotto mahdollistaa tulevaisuudessa avustajakoiratoiminnan jatkumisen.
Koti lähellä luontoa sekä sopivasti aikaa ajattelulle ja oman kehon kuuntelulle. Näihin asioihin kiteytyy kirjailija Riikka Leinosen hyvinvoinnin resepti.
Sujuva arki kuuluu meille kaikille. Vaikeasti toimintarajoitteisille henkilöille sen mahdollistavien apuvälineiden hankkiminen on toisinaan miltei ylivoimainen taakka.
Koulutetut avustajakoirat ovat auttaneet Suomessa jo 30 vuotta ihmisiä monissa arjen tehtävissä. Hallituksen leikkaukset uhkaavat myös avustajakoiratoimintaa.
Mikko Rautalinin ensimmäinen, julkisella puolella tehty proteesi oli liian lyhyt. Proteesimestarin vaihdon ansiosta hän on voinut jatkaa työtään kuljetusyrittäjänä.
Riitta Lielahdella on aivolisäkekasvain, mutta terveydenhuollossa hänen oireitaan ei uskottu. Nyt hän on kirjoittanut kirjan kokemuksistaan.
Yleisen eliniän pidentyessä Suomessa myös vammaiset ihmiset elävät yhä vanhemmiksi. Samalla vammaispalveluiden saatavuus heikkenee. Invalidiliiton asiantuntija Ylva Krokfors ja vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo kantavatkin erityistä huolta ikääntyvistä vammaisista.
Koti lähellä luontoa sekä sopivasti aikaa ajattelulle ja oman kehon kuuntelulle. Näihin asioihin kiteytyy kirjailija Riikka Leinosen hyvinvoinnin resepti.
Sujuva arki kuuluu meille kaikille. Vaikeasti toimintarajoitteisille henkilöille sen mahdollistavien apuvälineiden hankkiminen on toisinaan miltei ylivoimainen taakka.
Riitta Lielahdella on aivolisäkekasvain, mutta terveydenhuollossa hänen oireitaan ei uskottu. Nyt hän on kirjoittanut kirjan kokemuksistaan.
Yleisen eliniän pidentyessä Suomessa myös vammaiset ihmiset elävät yhä vanhemmiksi. Samalla vammaispalveluiden saatavuus heikkenee. Invalidiliiton asiantuntija Ylva Krokfors ja vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo kantavatkin erityistä huolta ikääntyvistä vammaisista.
Näyttelijä Eeva Eloranta on elänyt MS-taudin kanssa pian kahdeksan vuotta. Tuona aikana hän on hyväksynyt paitsi tilanteen, myös tulevan. Hänen kantava voimansa on kyky nauraa.
HR- ja palkka-asiantuntija ja paraurheilija Saila Luumi, 42, on asunut kolme vuotta perheineen Vantaalla rivitalokodissa. Sailalla on CP-vamma ja hän liikkuu sähköpyörätuolilla.
Toivo “Topi” Enqvist, 78, on tehnyt työtä, jonka ansiosta liikkuminen monissa Tampereen julkisissa tiloissa on mahdollista kaikille kaupunkilaisille. Hän on toiminut Tampereen Seudun Invalidien esteettömyysasiantuntijana vuosikausia.
– Ihanaa tuntea, että on jossain hyvä! Näin kuvailevat harrastustaan ParaCheeriä Noora Haaja ja Hilla Karjalainen.
[INGRESS]
[INGRESS]
[/IF] [/A]
Voit lukea lehden myös PDF-muodossa