Vuosina 2018-2020 toteutettavan TuleApu-hankkeen kaikissa osa-alueissa korostuvat liikkumisen apuvälineet sekä niiden ergonominen käyttö. Invalidiliiton hanke tukee uusia apuvälineiden käyttäjiä apuvälinekummien avulla pääkaupunkiseudulla ja järjestää jäsenyhdistyksissä ympäri Suomea Tule- eli Tuki- ja liikuntaelin -klubeja.

Klubien osallistujia herätellään ylläpitämään ja edistämään omaa tule-terveyttään ja hyvinvointiaan, ja klubit auttavat jäsenyhdistyksiä käynnistämään omahoitoon painottuvia vertaisryhmiä.

TuleApu-hankkeen apuvälinekummitoimintaa pilotoidaan pääkaupunkiseudulla. Hankkeeseen rekrytoidaan kokeneita rollaattorin, manuaalisen pyörätuolin sekä sähköpyörätuolin ja -mopon käyttäjiä, jotka haluavat ryhtyä apuvälinekummeiksi.

– Apuvälinekummi rohkaisee uutta apuvälineen käyttäjää ja auttaa tätä apuvälineen käyttämiseen liittyvissä haasteissa, TuleApu-hankkeen hankevastaava Maarit Honkasola sanoo.

– Yhteiskunnan melko vähäisillä resursseilla apuvälineen käyttöä harjoitellaan usein vain apuvälineen luovutuspaikassa tai sen lähistöllä. Apuvälinekummi tukee uutta apuvälineen käyttäjää tämän omassa elinympäristössä.

Kummi ja uusi apuvälineen käyttäjä voivat harjoitella yhdessä myös vaikkapa metrolla kulkemista. Apuvälineen käyttämisen ohjaus pysyy julkisella sektorilla, mutta TuleApu-hanke lisää siihen siis vertaistuen.

Kaksipäiväinen kummikoulutus

Kummeja rekrytoidaan alkuvuodesta lisää ja toiminnan toivotaan myöhemmin laajentuvan valtakunnalliseksi. Uusille apuvälineenkäyttäjille jaetaan tietoa kummitoiminnasta yhteistyössä pääkaupunkiseudun apuvälineyksikköjen sekä HUS:n apuvälinekeskuksen kanssa.

Lokakuussa järjestettävään ensimmäiseen kaksipäiväiseen apuvälinekummien koulutukseen pyritään saamaan 15 osallistujaa. Kummien soveltuvuus toimintaan varmistetaan haastattelujen ja koulutuksen avulla.

– Apuvälineen ottaminen käyttöön on myös henkinen prosessi, joka täytyy olla käytynä läpi ennen kummiksi lähtemistä, Honkasola sanoo.

– Vertaistukihenkilönä toimiminen vaatii myös halua auttaa ja tukea, jotta sitä jaksaa tehdä.

Kummikoulutuksessa keskustellaan vertaistukihenkilönä toimimisesta ja omasta jaksamisesta sekä opetellaan sitä, miten esimerkiksi ovista tai kynnysten yli kannattaa erilaisilla liikkumisen apuvälineillä kulkea.

– Kaikki liikkumistavat eivät toimi kaikille, ja esimerkiksi sähköpyörätuoleista löytyy monenlaisia malleja. Pyrimme luomaan apuvälineiden käyttöön hyviä käytänteitä alan asiantuntijoiden kanssa.

Tule-klubeja jäsenyhdistyksissä

TuleApu-hankkeeseen kuuluvat myös Tule-klubit, jotka pyrkivät tukemaan osallistujiensa terveyttä ja toimintakykyä. Kolme tuntia kestävät tilaisuudet järjestetään liiton jäsenyhdistyksissä, ja niissä käsitellään muun muassa omahoitoa ja apuvälineen ergonomista käyttöä.

– Esimerkiksi Oulussa Tule-klubi keräsi 24 osallistujaa, Honkasola kertoo.

– Siellä heräsi vilkas keskustelu ravinnosta, liikunnasta sekä apuvälineiden käyttämisen ergonomiasta ja opastuksesta. Keskustelimme myös siitä, miten korkea kynnys monilla on ottaa apuväline liikkumisensa avuksi ja kuinka tätä kynnystä voisi lieventää.

Tule-klubien toivotaan johtavan jäsenyhdistyksissä omahoitovertaisryhmiin, joiden vetäjille järjestetään marraskuussa ”Vertaisryhmät toimimaan!” -koulutus.

TuleApu-hanke tuottaa yhdistysten vertaisryhmiä varten muun muassa ravintoon, liikuntaan, uneen ja rentoutumiseen liittyvää materiaalia.

– Autamme mielellämme materiaalien tuottamisessa myös ryhmänvetäjien omien ideoiden pohjalta, Honkasola vinkkaa.

Kummi saatavilla

56-vuotias Jari Härkälä on yksi TuleApu-hankkeen tulevista apuvälinekummeista. Hän käyttää itse manuaalipyörätuolia ja kulkee sisätiloissa myös kyynärsauvojen avulla. Apuvälineet Härkälä otti käyttöön 3,5 vuotta sitten osittaisen neliraajahalvauksen takia.

Härkälä sai kattavan opastuksen apuvälineidensä käyttämiseen ja huoltoon Validia Kuntoutus Helsingissä. Ulkomaailmassa hän kuitenkin huomasi, miten monet asiat oli opeteltava ja selvitettävä itse. Usein kantapään kautta.

– Osa Validian ohjeista ehti unohtua, kun en kokeillut niitä heti käytännössä. Validiassa pääsee myös kulkemaan ilman kynnyksiä ja aina toimivista ovista. Ulkomaailma on ihan toisenlainen paikka.

Tietotaitoa jakamassa

Härkälä opetteli rullaamaan mäet takaperin jalkansa avulla, sillä heikoilla käsillään hänellä oli vaikeuksia kelata eteenpäin. Pientenkin luiskien kohdalla Härkälä pysähtyi pohtimaan, missä kulmassa ne kannattaa kulkea.

Härkälä kuuli apuvälinekummeista kokemustoimijoiden tapaamisessa ja kiinnostui hankkeesta oman taustansa kautta. Hän toivoo, että uusilla apuvälineiden käyttäjillä olisi mahdollisimman matala kynnys ottaa kummitoimintaan yhteyttä.

– Itse en apuvälineet saadessani oikein tiennyt edes mitä kysyä, kun kaikki oli niin uutta. Nyt jaan mielelläni tietotaitoani ja vinkkejäni, jos se auttaa muita apuvälineen kanssa ja liikkeelle.

Härkälä on valmis apuvälinekummiksi aina, kun tarvetta ilmenee.

– Kun tähän lähden, olen myös saatavilla ja tavoitettavissa. Minulle se on pieni vaiva.

Teksti Piritta Porthan
Kuva Timo Porthan