Kolme vinkkiä työssä jaksamiseen sairaudesta tai vammasta riippumatta
Invalidiliiton koordinoimassa Etäsope-hankkeessa (2018–2021) toteutettiin järjestöyhteistyönä 16 etäkurssia neljällä eri teemalla. Yksi kurssiteemoista syventyi työssä jaksamiseen. Osallistujilla oli erilaisia sairauksia, vammoja ja toimintarajoitteita, mutta yhteinen tavoite ja toive oli saada keinoja ja tukea työelämässä jaksamiseen tai työhön paluuseen oma elämäntilanne ja jaksaminen huomioiden. Lue lisää Etäsope-hankkeesta Invalidiliiton sivuilta.
Kokosin ryhmässä käytyjen keskustelujen, vierailevien asiantuntijoiden sekä hyväksi havaittujen kokemusten myötä kolme vinkkiä sinulle, joka sinnittelet töissä sairautesi kanssa.
1. Ota asia puheeksi sinulle soveltuvalla tavalla ja sanoilla
Sinua saattaa jännittää, kuinka esihenkilö tai kollega suhtautuu, jos kerrot sairaudestasi tai työkykyysi vaikuttavista oireista. On toki luonnollista miettiä muiden suhtautumista tai työtehtävien järjestymistä, mutta lähes jokainen suomalainen työikäinen sairastaa jossakin työuransa vaiheessa jotakin sairautta. Esimerkiksi mielenterveyden ongelmista kärsii yhä useampi työikäinen alaan ja sukupuoleen katsomatta, syöpään sairastuneista joka kolmas ja aivoverenkiertohäiriöön sairastuneista puolestaan joka neljäs on työikäinen. Työikäisistä joka viidennellä on jokin tuki- ja liikuntaelinsairaus ja esimerkiksi MS-tautiin sairastuu vuosittain noin 500 työikäistä. Et siis ole yksin.
Ota tilanteesi rohkeasti puheeksi esihenkilösi kanssa, sinulle sopivana hetkenä ja itsellesi parhaiten soveltuvilla keinoilla. Rauhallinen ja keskeytyksetön paikka helpottaa tilanteeseen asettumista puolin ja toisin. Voit kirjoittaa ennalta ylös, mitä haluat sanoa ja mitä toivot esihenkilöltä ja kollegoilta. Jollekin on luontevaa kertoa tilanteesta monisanaisesti ja kasvotusten kahvin äärellä koko työyhteisölle, toiselle taas lyhyen ja ytimekkään sähköpostin kirjoittaminen ajaa saman tarpeen. Oikeaa ja väärää tapaa ei ole, kunhan se tuntuu itsellesi sopivalta. Sinulla on oikeus määritellä yksityisyytesi rajoja ja säädellä henkilökohtaisista asioista kertomista. Halutessasi voit pohtia työterveyshuollon työterveysneuvottelussa, mitä ja miten tilannettasi kuvataan työnantajalle. Lue lisää työterveysneuvottelusta Työterveyslaitoksen sivuilta.
”Omaa jaksamista ja työkykyä kannattaa realistisesti peilata omaan työkuvaan ja omiin työelämän toiveisiin. Moni sairastunut pelkää työterveysneuvottelua ja saattaa ajatella, että työnantajalle kelpaa vain 100 % työpanos. Tällöin työntekijä voi antaa omasta työkyvystään liian optimistisen käsityksen ja hän voi kokea tarvetta ”leikkiä” terveempää, jolloin liian kuormittava töihin paluu ei pitkällä tähtäimellä tue kenenkään etuja.” (Emma Andersson, erityisasiantuntija Suomen Syöpäpotilaat ry)
Luottamuksellinen keskusteluilmapiiri työntekijän ja esihenkilön välillä mahdollistaa tukitoimien ja erilaisten työjärjestelyjen toteuttamisen, jotka tukevat jaksamistasi ja työn tekoa. Esihenkilön tulee tietää työkykyysi liittyvät oleelliset rajoitteet tukitoimien mahdollistamiseksi. Näitä voivat olla esimerkiksi työajan lyhentäminen, työtehtävien keventäminen, työympäristön fyysiset muutokset, työn tekoa edistävät apuvälineet tai työpaikan ergonomiset ja esteettömyyttä ratkaisut.
Lue lisää keinoista työkyvyn tueksi Kuntoutussäätiön Tie Työelämään -verkkopalvelusta.
Tutustu myös Työkyky Käyttöön! -tietopakettiin.
Työntekijän kertoessa sairastumisestaan, tilanne on kaikessa herkkyydessään vaativa myös työnantajalle edellyttäen hienovaraisuutta ja luottamuksellista vuorovaikutusta. Halutessasi voit toimittaa esihenkilöllesi tietopaketin sairastuneen työntekijän kohtaamisesta. Suomen Syöpäpotilaiden Minä, syöpä ja työ -hankkeessa tehty Esihenkilön tietopaketti sisältää työkaluja työhön paluun suunnitteluun, yhteydenpitoon sairauspoissaolon aikana sekä poissaolon käsittelyyn työyhteisössä. Tietopaketti on suunniteltu myös muihin sairauspoissaoloihin kuin syövän aiheuttamiin.
Tutustu Suomen Syöpäpotilaiden Minä, syöpä ja työ -hankkeeseen.
2. Sisällytä jokaiseen päivään sinulle mielekästä tai iloa tuottavaa tekemistä
Työelämä ei ole pelkästään yhteen suuntaan kallistuva tasapainolauta, vaan sen toista puolta kannattelee mielekäs ja merkityksellinen vapaa-aika, joka sisältää riittävästi lepoa ja harrasteita. Hyvä työn imu voi olla kuin flow-tila, jossa tehtävät rullaavat, tuottavat hyvää oloa ja oivalluksia. Samaa tunnetta kannattaa tavoitteellisesti etsiä myös omasta arjesta.
Millaiset asiat tuovat sinulle iloa? Millaiseen toimintaan voit upota pitkäksi aikaa? Mikä on sinulle merkityksellistä toimintaa? Tee lista näistä asioista ja kirjoita ylös pienetkin tai jopa “liian arkisilta” tuntuvat, mutta hyvää oloa tuottavat asiat. Leivo, laula tai liiku luonnossa, tuunaa vanhoja autoja tai uppoudu sukututkimukseen. Nauti pullakahvista kauniisti katetun pöydän äärellä. Soita ystävälle. Tee mindfulness-harjoitus. Mitä tahansa tekemistä, jolla saat ladattua itsellesi hyvinvointia. Sisällytä näitä sinulle merkityksellisiä ja voimavaroja vahvistavia hetkiä jokaiseen päivääsi.
“Merkityksellinen tekeminen ei tarkoita välttämättä suuria näkyviä suoritteita. Sinun ei tarvitse pyrkiä trendikkään harrastuksen ääreen tai saada aikaiseksi uusia taideprojekteja. Lintujen laulun kuuntelu, hengitysharjoitus tai kirjan lukeminen ovat kaikki yhtä arvokkaita voimavaran lataajia, jos ne ovat sinulle iloa tuottavia asioita.” (Muona)
3. Ole itsellesi myötätuntoinen, armollinen ja lempeä
Itsemyötätunto on sanansa mukaisesti myötätuntoista, lempeän ystävällistä suhtautumista itseen, omiin tunteisiin ja toimintaan. Joskus työ- ja toimintakyvyn lasku saattaa nostaa pintaan tunteita jopa syyllisyydestä tai riittämättömyydestä, ettei suoriudu työtehtävistä samalla tavalla kuin ennen - yhtä nopeasti, ketterästi tai sujuvasanaisesti. Tällöin itsemyötätunto kannattaa ottaa hyväksi ystäväksi ja omien tunteiden peiliksi. Puhuttele itseäsi positiivisen rohkaisevaan sävyyn ja huomaa, mihin kaikkeen kykenet ja pystyt. Älä vähättele tai väheksy. Kenenkään ei tarvitse olla täydellinen tai toimia virheettömästi. Itsemyötätuntoa voi ja kannattaa harjoitella, eikä se aina ole kovin helppoa. Lue lisää itsemyötätunnosta Mieli ry:n sivuilta.
”Seuraavan kerran kun mielesi valtaa moitepuhe itseäsi kohtaan, pysähdy hetkeksi kuuntelemaan sitä. Miten voisit suhtautua moitepuheeseen neutraalimmin, lempeästi, uteliaasti tarkastellen? Entä mitä sanoisit hyvälle ystävällesi, jos hän moittisi itseään? Voisiko ystävälle sanottu vastaus toimia sinullekin?” (Muona)
Armollisuutta itseä kohtaan tarvitaan myös vastapariksi työelämän paineille ja suoritekeskeisyydelle. On tärkeää tunnistaa omat rajat, vireystilan muutokset ja suhteuttaa voimavarat kuhunkin tilanteeseen sopivaksi. Hoitojen tai kuntoutumisen aikana voit joutua tekemään erilaisia hakemuksia, hoitamaan viranomaisasioita, käymään hoidoissa ja terapeuteilla sekä kalenteroimaan lääkityksiä. Kuntoutuminen sairaudesta on siis todellista työtä ja se vaatii lempeän ymmärtävää otetta itseen.
Lempeä ja salliva suhtautuminen omaan toimintakykyyn, vammaan tai sairauteen vapauttaa energiaa, joka kääntyy myönteiseksi voimavaraksi niin työelämässä, uutta työtä hakiessa tai palatessa sairauslomalta omalle työpaikalle. Itsestään huolehtiva ja hyvinvoiva työntekijä on arvokas sekä itselleen että työnantajalle.
Bonusvinkki
Olipa sairautesi tai toimintakyvyn rajoitteesi mikä tahansa, hakeudu vertaistuen pariin esimerkiksi potilasjärjestöjen kautta. Vertaistuen parissa voit vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia muiden vastaavassa tilanteessa olevien kanssa. Et ole yksin.
Tuire Muona
Kirjoittaja toimii Syöpäjärjestöissä kuntoutuksen asiantuntijana ja rohkaisee rakentamaan itselle merkityksellistä ja omien arvojen mukaista arkea – herkkuhetkiä unohtamatta.
Kommentoi
Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).