Työ kuuluu kaikille

Anne Mäki, koulutus- ja työllisyysasiantuntija  •  27.06.2017

Keskeinen tekijä suomalaisessa eriarvoisuudessa on työttömyys ja siitä johtuva köyhyys. On arvioitu, että vain noin 20 prosenttia vammaisista henkilöistä kävisi töissä, kun muun väestön työllisyysaste on noin 70 prosenttia. Vuosi sitten Suomessa ratifioitu YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista takaa vammaisten henkilöiden oikeuden tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Ratifioimalla sopimuksen Suomi on luvannut turvata vammaisten henkilöiden työnteko-oikeuden toteutumisen. Oikeuden toteutuminen edellyttää lukuisia erilaisia toimia, joilla linkitetään vammaiset henkilöt työelämään. Näitä ovat esimerkiksi:

• syrjinnän kieltäminen vammaisuuden perusteella kaikissa palvelussuhteen muotoja koskevissa asioissa
• vammaisten henkilöiden avustaminen työn löytämisessä, saamisessa ja säilyttämisessä sekä työhön palaamisessa
• vammaisten henkilöiden työllisyyden edistäminen yksityisellä sektorilla asianmukaisilla menettelytavoilla ja toimilla, joihin voi sisältyä tasa-arvoistavia toimintaohjelmia, kannustimia ja muita toimia
• sen varmistaminen, että vammaisia henkilöitä varten tehdään työpaikoilla kohtuulliset mukautukset.

Lainsäädäntöuudistukset tulisi tehdä siten, että ne toimeenpanevat YK:n vammaisyleissopimusta, ja sopimuksen tulisi pikkuhiljaa näkyä myös suomalaisessa työelämässä. Meillä on siis sekä YK:n vammaisyleissopimus että yhdenvertaisuuslaki, joka velvoittaa työnantajia toteuttamaan kohtuullisia mukautuksia vammaisuuden perusteella, joten voisi ajatella, että puitteet yhdenvertaiselle työelämälle ovat kunnossa.

Onko vammaisten henkilöiden työllisyysasteen nousu siis kiinni enää kulttuurisista asenteista? Asenteet muuttuvat hitaasti, joten tarvitaan päämäärätietoisia poliittisia päätöksiä, joilla selkeästi osoitetaan tahtotila ja resursseja yhteiskunnalliseen muutokseen esteettömän ja kaikille saavutettavissa olevaan työelämän osalta.

Tällä hetkellä maassamme on käynnissä monenlaisia kehittämishankkeita, joilla edistetään ja kehitetään suomalaista työelämää. Selkeimmin vammaistenkin henkilöiden työelämään osallistumisen kehittämistä tapahtuu Sipilän hallituksen kärkihankkeessa Osatyökykyisille tie työelämään (OTE). Kärkihanke jakautuu 8 osaprojektiin, jotka ovat omia kokonaisuuksiaan, mutta tähtäävät kaikki samaan päämäärään. OTE-kärkihankkeesta rahoitetaan kuutta alueellista kokeilua, joilla etsitään malleja työllistymiseen ja osallisuuteen. Kokeiluhankkeet ovat käynnissä Etelä-Karjalassa, Keski-Uudellamaalla, Satakunnassa, Päijät-Hämeessä, Keski-Pohjanmaalla sekä Savossa. Keski-Uudellamaalla hanketta (Fokus – opinnoista töihin) hallinnoi Validia Ammattiopisto ja Invalidiliitto on hankkeessa järjestökumppanina. Vain aika näyttää saadaanko näillä kehittämistoimenpiteillä ja alueellisilla hankkeilla suurta muutosta aikaan, mutta ainakin monet yhteiskunnalliset rakenteet ovat nyt muutostilassa, mikä voi parhaimmassa tapauksessa edesauttaa kulttuurista ja rakenteellista muutosta vammaisten työelämän osalta.

Jaa uutinen