Vammaisjärjestöjen fuusiolla näkyvyyttä ja vaikuttavuutta vai kohonneita kulmia ja parran pärinää?
On sunnuntai iltapäivä ja juon vaniljakahvia. Minun pitäisi olla nyt Lahdessa kokemuskoulutuksessa mutta yht´äkkiä alkanut hammassärky pakottikin jäämään kotiin Tampereelle. En voinut jäädä makaamaan peitto korvissa sänkyyn, vaan päätin kirjoittaa. Kirjoittaa siitä, jota olen pitkään pohtinut.
Leikataan, leikataan, leikataan. Joo joo, on tullut selväksi. Miten järjestöjen ääni saadaan oikeasti kuuluviin? Suomessa on useita vammaisjärjestöjä ja tämän hetken järjestökenttä on hyvin pirstaleinen. Olisiko hyvä yhdistää voimia ja tehdä yksi iso vammaisjärjestö? On Invalidiliittoa, Suomen CP-liittoa, Kynnystä, Aksonia yms. Jokaisella näistä on omat toiminta-ajatuksensa ja tavoitteensa, kyllä. Mutta ajatellaanpa laajemmin yhteiskuntaa. Vammaisten työllistyminen, yksinäisyys, syrjäytyminen, seksuaalisuus yms. Kaikki nämä ovat oikeuksia ja edunvalvontaa, joita kaikki nämä em. järjestöt ajavat, kuka enemmän ja kuka vähemmän. Hukkuuko ääni massaan? Kuullaanko meitä tarpeeksi? Olisiko sittenkin parempi yksi iso kuin monta pientä? Siitä en päätä minä, kunhan vaan pohdin. Siihenkin minulla on oikeus.
Osku Timonen
puheenjohtaja
Invalidiliiton nuorisotyöryhmä INTO
Kommentoi
Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).