Digitaalisten palveluiden saavutettavuus
Ammattini vuoksi minulta kysytään toisinaan, mitä se saavutettavuus tarkoittaa ihan käytännössä. Mikäli esteettömyys on kysyjälle tuttu käsite, asiaa on helppo avata sen kautta. Saavutettavuus on eräänlaista esteettömyyttä digitaalisissa palveluissa. Se edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta digitaalisessa maailmassa.
Miksi saavutettavuus on tärkeää?
Meistä varmasti aika harva hyväksyisi ajatusta kaupunkiin rakennettavasta uudesta kirjastosta, mihin esimerkiksi pyörätuolia tai muuta liikkumisen apuvälinettä käyttävällä henkilöllä ei olisi asianmukaista pääsyä. Rakennettu maailma ja digiaalinen maailma ovat vielä kaukana esteettömästä ja saavutettavasta. Digitaalisen maailman saavutettavuus on esiintynyt jo pitkään juhlapuheissa, mutta käytännön toteutuksen kanssa ollaan laahattu perässä, varsinkin yksityisellä puolella. Osassa palveluista ollaan siis edelleen kaukana ideaalista. Joskus jopa niin heikossa tilanteessa, että esimerkiksi ruudunlukijaa apunaan käyttävä henkilö ei pysty asioimaan osassa verkkokaupoista ollenkaan.
Arvioiden mukaan n. 20% suomalaisista kärsii jonkinlaisesta rajoitteesta. Tämä tarkoittaa yli miljoonaa käyttäjää pelkästään Suomessa, joilla voi olla alentunut kyky käyttää digipalveluja. Näitä rajoitteita voivat olla esimerkiksi näkö- ja kuulovammat, kehitysvammat, motoriset rajoitteet tai heikko suomen kielen taito. Tämän lisäksi lähes kaikki meistä saattaa kärsiä väliaikaisista haasteista, joita voivat aiheuttaa esimerkiksi stressi, kirkas auringonpaiste tai kantositeessä oleva hiirikäsi.
Lainsäädäntö
Digilain (Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta, 306/2019) myötä julkisten digitaalisten palveluiden tuli olla saavutettavia kaikille käyttäjille. Laki astui asteittain voimaan jo 2019 ja sen myötä tilanne saavutettavuuden suhteen parani merkittävästi. Lainsäädäntö pakotti julkisen sektorin palveluiden olemaan saavutettavia takarajaan (23.9.2020) mennessä.
Vuonna 2023 lakiin tuli muutoksia. Muutosten myötä digipalvelulaki ulottui kattamaan uusia palveluita ja tällä kertaa sen alle kuuluvat myös esimerkiksi verkkokaupat, sähkökirjat ja pankkien palvelut. Näiden muutosten tulisi siis olla otettuna huomioon viimeistään 28.6.2025. Tällä, kuten edelliselläkin takarajalla, tulee olemaan suuri vaikutus palveluiden käytettävyyden parantumiseen. Tämä osoittaa myös sen, että ilman oikeanlaista lainsäädäntöä, muutosten voimaantulo on joskus tuskaisen hidasta. Tämäkin korostaa saavutettavuusdirektiivin tarpeellisuutta.
Saavutettavuuden pääperiaatteita
Saavutettavan digiaalisen palvelun rakentamista voi lähestyä kolmen eri osa-alueen kautta.
1. Käyttäjäkokemus
Tämä osa-alue keskittyy siihen, kuinka intuitiivista ja helppoa palvelun käyttö on. Siihen voidaan sisällyttää esimerkiksi seuraavia asioita:
- Palvelun looginen rakenne: Käyttäjien tulisi löytää helposti etsimänsä tiedot ja toiminnot.
- Navigointielementit: Niiden tulisi olla helposti löydettävissä ja käytettävissä kaikilla laitteilla, myös näppäimistöllä ja apuvälineillä
- Johdonmukaisuus: Käyttöliittymäelementtien tulisi olla johdonmukaisia läpi palvelun. Esimerkiksi painikkeiden ja linkkien tulisi käyttäytyä yhteneväisesti läpi sivuston.
- Kontrasti ja kosketuspinnat: Tekstien ja taustan välisen kontrastin tulisi olla riittävä. Painikkeiden, linkkien y.m. elementtien tulisi olla tarpeeksi isoja napautettavaksi sekä mobiililaitteilla että apuvälineillä.
2. Tekninen toteutus
Käsittää kaikki tekniset ratkaisut ja käytännöt, jotka varmistavat palveluiden saavutettavuuden:
- WCAG-standardien noudattaminen: Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.1-standardin täyttäminen.
- Semanttinen HTML: Verkkosivuston rakenteessa tulisi käyttää oikeita HTML-elementtejä kuvaamaan sisällön tarkoitusta ja merkitystä.
3. Sisällön saavutettavuus
Saavutettavuuskeskusteluissa usein unohtuu itse sisällön saavutettavuus. Sisällön tulisikin olla saatavilla ja ymmärrettävässä muodossa kaikille käyttäjille:
- Tekstisisältö: Selkeää ja yksinkertaista kieltä, joka on sisältörakenteeltaan loogista.
- Monimuotoista sisältöä: Videoiden tulisi sisältää tekstitykset (ei kiinteästi kuvaan liitettynä) ja äänitiedostojen sisältö tulisi olla myös luettavissa.
Saavutettavasta palvelusta hyötyvät kaikki
Saavutettavan palvelun yksi lukuisista hyvistä puolista on se, että siitä hyötyvät myös ne käyttäjät, jotka eivät ensisijaisesti ole sen tarpeessa. Saavutettavaa palvelua on usein mukava ja helppo käyttää. Se näkyy sivuston alempana poistumisprosenttina (bounce rate) sekä pidempinä vierailuaikoina. Nämä taas ovat Googlelle merkki siitä, että sivusto sisältää arvokasta sisältöä, ja se taas parantaa sivuston hakukonenäkyvyyttä.
Jo lähes valmiin sivuston muuttaminen saavutettavaksi on usein hyvin työlästä ja tämän vuoksi myös kallista. Tyypillinen tapa on, että valmiille sivustolle tilataan saavutettavuusauditointi vielä ennen julkaisua ja joskus korjattavien asioiden lista saattaa yllättää.
Vaikka palvelu ei täyttäisikään kaikkia saavutettavuuden vaatimuksia, on onneksi paljon asioita, joiden korjaaminen on verrattain helppoa. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi tekstivastineiden lisääminen kuville, värikontrastin parantaminen ja otsikkorakenteen muuttaminen loogiseen järjestykseen. Pienilläkin asioilla voi olla suuri vaikutus. Suositeltavin ja myös kustannustehokkain tapa saavutettavan digitaalisen palvelun kehittämiseen on aina, että asiat otetaan huomioon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
