Tommy Hellstenin elämä mullistui vuosi sitten, kun oikea jalka petti yhtäkkiä alta eikä se ole tullut kuntoon sen jälkeen. 

Liikuntakyky romahti, ja mies tarvitsee apua oikeastaan kaikissa arjen toimissaan. Hän ei ole sen jälkeen pystynyt enää seisomaan tai kävelemään ilman tukea.  

73-vuotiaalle teologi, terapeutti, kouluttaja ja kirjailija Hellstenille alkoi itsetutkistelu: miten tässä näin kävi, miten selviän tästä eteenpäin, mitä minä tästä kaikesta ajattelen.

Tommy Hellsten asuu Loviisan Kuningattarenrannassa vuoden 2023 asuntomessujen alueella, jonne hän rakennutti uuden talon. Talo on Finlog-talotehtaan valmistama ja sen rakenne on tehty ristiinliimatusta CLT-massiivipuusta. Yksikerroksisen talon keskellä on avoin atriumtila. Hellstenin talo itsessään on moderni ja varsin esteetön paria matalaa kynnystä lukuunottamatta. 

Maalämmöllä lämpiävän talon asuintilojen koko on 161 neliömetriä. Talon sisäänkäynnille johtaa viisi porrasta. Sisäänkäynnillä ja sisällä on muutama yli kaksi senttiä korkea kynnys, mutta muuten kulku onnistuu rollaattorin ja pyörätuolinkin kanssa mainiosti. Talon sisäänkäynti ja piha-alue kaipaavat vielä luiskia, jotta mies pääsisi ulos apuvälineineen nauttimaan Loviisanlahden merellisistä maisemista.

– Sisällä en liiku pyörätuolilla vaan rollaattorin avulla. Sain molemmat Loviisan apuvälinepalvelusta lainaksi. Huomasin, että sitten, kun sairaanhoitojärjestelmän rattaisiin pääsee mukaan, on hoito ja palvelu hyvää. Saan vielä sellaisen hiilikuituisen, polveen ulottuvan peroneustuen (riippunilkkatuki) auttamaan seisomisessa ja kävelyssä, kun jalka ei muuten kanna painoa. Jalan lihaksiin eivät käskyt kulje.

– Olen ollut tosi kiitollinen näistä palveluista, joita olen saanut. 

Asuminen sinänsä sujuu varsin mallikkaasti pääosiin rollaattoria liikkumiseen käyttäen. Ja loviisalainen naisystävä Eija häärää mainiona apuna arjen askareissa ja oivana seurana. 

Yhtäkkiä jalka alta

Mutta mistä ja miten elämänmuutos vuosi sitten alkoi?

Tommy Hellstenin muistaa, että merkit toimintakyvyn heikkenemisestä olivat lisääntyneet ennen jalan pettämistä. 

– Tämä tila oli hiipinyt pitemmän ajan kuluessa, enkä ollut tunnistanut sitä. En ollut tiennyt mitä ne merkit ovat ja mihin johtavat.

–  Vajaa vuosi sitten sairaus alkoi yhtäkkiä ja rajuna – jalka petti, liikuntakyky meni, ja kaikki muuttui. Jouduin sairaalaan, ja lähdettiin tutkimaan, mitä tämä on. Oikea jalka ei toiminut, ja aluksi siihen liittyi muutakin. Seurasi myös jonkinlainen syvä putoaminen jonnekin henkiseen monttuun.

Outojen oireiden aiheuttajaa lääkärit eivät vieläkään tiedä. 

– Olihan se alkuun järkytys, mutta sokki pitää kohdata sellaisenaan, niin rajuna kuin se tulee. Aika nopeasti kuitenkin hyväksyin tilanteen enkä ole tapahtuneesta katkera enkä voivottele olotilaani. 

– On minun itseni valinta, kuinka minä suhtaudun tähän sairauteen. En voi valita sitä, mitä mulle tapahtuu, mutta sen voin valita, miten mä suhtaudun siihen, mitä mulle tapahtuu. En ole olotilani uhri, vaan kuuntelen tätä olotilaani. Olen itse asiassa kiitollinen, että en katkeroitunut tai taistellut tätä vastaan vaan hyväksyin tapahtuneen – vaikka en toki nauti tästä!

Hellsten ajattelee, että on kuitenkin helpompaa elää liikuntarajoitteen kanssa kuin vastustaa sitä. 

– En mieti sitä, miksi vammautuminen tapahtui minulle vaan sitä, mitä tämä tuli opettamaan minulle. Osittain koen sen jo ymmärtävänikin. 

– Jotenkin olen oppinut ajattelemaan, että mitään ei tapahdu ellei sitä ole tarkoitettu. Että tässä on joku syy, mua nyt opetetaan jotenkin. Siksi en vastusta tätä enkä muutu katkeraksi vaan kuuntelen tätä olotilaani. 

Mitääntekemätön mies

Hellsten joutui sairauden myötä luopumaan monesta asiasta, johon oli tottunut tai tottunut tekemään. 

– Olihan se aika järkytys, kun kaikki meni uusiksi, ihan kaikki. Sekä yksityiselämässä että työssä.  En kykene tekemään mitään kotitöitä, en petaamaan sänkyä, en, tiskaamaan, en imuroimaan, en tekemään ruokaa, en käymään kaupassa. Olen kiinni tässä rollaattorissa, ilman sitä kaadun helposti. Se on ollut iso juttu, kun olen kuitenkin ollut varsin toiminnallinen.

– Enää en pysty ajamaan autoa tai ajamaan moottoripyörää, en purjehtimaan. Ilman rollaattoria en pysty liikkumaan. Uloskaan en voi mennä, sillä siellä voin kaatua helposti. Ulkona tarvitsen pyörätuolia.

– Moottoripyöräni (1400 kuutiosenttimetrin Moto Guzzi) myin pilkkahintaan, samoin purjeveneeni. Ja kun en enää myöskään voi ajaa autoa, joten Eija ajaa minut joka paikkaan. Tosin seuraavaksi varmaan otetaan selvää, miten auton saa muunnettua täysin käsikäyttöiseksi, se on sentään mulle ihan työkalu.

Kipujen takia Hellsten ei pysty nukkumaan kunnolla, ja univajetta kerääntyy.

– Särkyä ja outoja tuntemuksia on muutenkin ollut ajoittain. Se on ikävää, että joudun kipujen takia syömään suuret määrät lääkkeitä, mikä tekee olotilan töhnäiseksi. 

– Olen juossut verikokeissa, magneettikuvauksissa ja hermoratatutkimuksissa. Jalan lihakset eivät saa hermoimpulsseja, joten ne lakkaavat kokonaan toimimasta. Voin kyllä seistä niin, että oikaisen jalkani suoraksi ja ikään kuin lukitsen jalan luuston varaan, mutta jos koukistan jalkaa, se pettää heti alta. Seisoessa pitää olla valppaana koko ajan.

Hellsten odottelee fysioterapeutin kuntoutusohjelmaa, jonka voisi tehdä kotona. Fysioterapia on tarpeen, sillä kun raajojen lihakset eivät saa käskyjä, ne eivät liiku ja alkavat surkastua ilman liikuttamista. 

Lähteet: MTV:n Viiden jälkeen -ohjelma, jakso 255

www.youtube.com/@IhminenTavattavissa

It Info

Tommy Hellsten

• 73-vuotias teologi, terapeutti, kirjailija, kouluttaja
• jäi leskeksi vuonna 2017, kun Carita-vaimo kuoli äkillisesti verenmyrkytykseen
• vastaanotto- ja terapiatyötä ja mentorointia jo yli 40 vuoden ajan
• lukuisia luento- ja kirkkokiertueita
• kirjoittanut 40 kirjaa, joita on julkaistu 15 maassa
• uusin kirja ”Kun uskalsin puhua totta”, jossa kertoo lapsuuden haavoista, uskosta, rakkaudesta ja näkyväksi tulemisesta
• WisdomHouse - Tommy Hellstenin terapiapalveluihin, työnohjaukseen ja konsultointiin erikoistunut yritys
• nelivuotinen Ihminen tavattavissa -koulutusohjelma vuodesta 2007. Lisätiedot: ihminentavattavissa.f

Teksti Tapio Rusanen

Kuva Jussi Eskola