Invalidiliiton tilaamasta selvityksestä käy ilmi, että rakennusalan ammattilaiset tuntevat melko hyvin esteettömään asuinrakentamiseen liittyvät kustannukset. Toisaalta, vaikka tietoa tuntuu olevan, monet arvioivat esteettömyyden kustannukset yläkanttiin. Myös mielikuvissa kustannukset nousevat merkittävään rooliin, vaikka todellisuudessa tietoa olisikin. Eniten vääriä mielikuvia kustannuksista ja myös esteettömyyden tarpeesta on selvityksen mukaan kiinteistöjä omistavilla tahoilla.

Invalidiliitto teetti kevään ja kesän aikana selvityksen rakennusalan ammattilaisten ja poliittisten päättäjien tiedoista ja asenteista rakennetun ympäristön esteettömyyden edistämiseen liittyen. Aiemmin selvitettiin myös kansalaisten esteettömyyttä koskevat asenteet ja mielikuvat. Päättäjien ja ammattilaisten tutkimukseen vastasi yhteensä 675 rakennusalan ammattilaista ja vaikuttajaa, joista 260 oli rakennusalan ammattilaisia yrityksistä ja kunnista.

Esteettömän rakentamisen hinta
Selvityksessä kysyttiin, kuinka paljon vastaaja arvelee, että helsinkiläisen kerrostalohuoneiston hinta nousee esteettömyyden vuoksi. Rakennusalan ammattilaisista oikean vastauksen tiesi 37 %. Vastaajien joukossa oli melko paljon myös epätietoisia, peräti 26 % ei osannut arvioida kustannustasoa. Hieman yläkanttiin arvioi 17 ja moninkertaisesti yläkanttiin 9 prosenttia vastaajista. Kiinteistönomistajat tiesivät kustannukset parhaiten, sillä 55 prosenttia haarukoi oikein.

Ympäristöministeriön tilaaman selvityksen mukaan Helsingin alueella kuusikerroksisen kerrostalon esteettömyyden minimikustannukset asuntoa kohden ovat kolmiossa 31 euroa ja yksiössä 63 euroa neliömetriä kohden. Asuntokohtaisten kustannusten vaihteluväli on tällöin yksiön 2216 eurosta kolmion 2671 euroon (alv 24 %) eli 1-2 prosenttia asuinneliön rakentamiskustannuksista . Minimikustannuksiin sisältyvät rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa edellytetyt ominaisuudet. Vertailun vuoksi: autopaikkojen rakentamisen kustannukset ovat pysäköintitalossa noin 22 000–28 000 euroa yhtä autopaikkaa kohden .

Kun rakennusalan ammattilaisilta kysyttiin, miten he suhtautuvat muutamiin esteettömyyteen liittyviin väittämiin, tulokset olivat seuraavat:
51 prosenttia vastaajista oli joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että esteettömyys ei merkittävästi lisää rakennuskustannuksia, jos se huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa. Vastaajat näkivät sen muitakin kuin ”erityisryhmiä” hyödyttävänä, sillä 62 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että esteettömyys palvelee kaikkia ihmisiä iästä riippumatta.

- Hyvällä suunnittelulla on mahdollista saada pienemmistäkin asunnoista toiminnallisia ja silti esteettömyysmääräykset täyttäviä. Väestön ikääntyessä nämä ominaisuudet tulevat jatkossa entistäkin suuremman asiakasryhmän hyödyksi, kommentoi tutkimuksen tuloksia YIT:n kehitysjohtaja Marko Oinas.

Usein kansalaisten ja rakennusalan ammattilaistenkin huulilla ovat esteettömyyskeskustelussa nimenomaan asuinhuoneistojen kylpyhuoneet ja niiden tarpeettoman suuri koko. Tutkimuksessa selvitettiin vastaajien suhtautumista väitteeseen ”Esteettömyysmääräykset johtavat tarpeettoman suuriin kylpyhuoneisiin”, ja 84 prosenttia vastaajista olikin tätä mieltä. Todellisuudessa hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella esteettömyyden vaikutus kylpyhuoneen kokoon on noin puolen neliömetrin luokkaa . Esteetön kylpyhuone on mahdollista toteuttaa vajaan neljän neliömetrin suuruisena .

Esteettömyys on investointi tulevaisuuteen
Rakennusalan ammattilaisilta kysyttiin myös, mitä mieltä he olivat väitteestä: ”Satsaamalla esteettömyyteen nyt voidaan säästää tulevaisuudessa väestön ikääntyessä”. Vastaajista samaa mieltä väitteen kanssa oli 62 prosenttia. Tämän väittämän osalta vastaajaryhmä poikkesi selvästi muista vastaajaryhmistä, sillä keskimäärin ammattilaiset ja päättäjät olivat 83-prosenttisesti samaa mieltä esitetystä väitteestä.

Penseää suhtautumista tulevaisuuden esteettömyystarpeisiin saattaa selittää vastaajaryhmän kokemus nykyisistä esteettömyysmääräyksistä. Niitä piti liian tiukkoina yli 70 prosenttia vastaajista, mikä saattaa selittyä virheellisillä kustannusmielikuvilla.

Esteettömyyden tarpeellisuus pohditutti monia, ja avoimissa vastauksissa näkyi ihmetys siitä, miksi kaikkien kohteiden pitäisi olla esteettömiä. ”Eikö riittäisi, että tietyille ryhmille olisi tietyt paikat, joihin he pääsevät”. Tulevaisuudessa tuki- ja liikuntaelinsairauksien mukanaan tuomat apuvälinetarpeet koskettavat Suomessa noin miljoonaa ihmistä, ja ikääntymisen myötä yhä useampi meistä tarvitsee esteetöntä ympäristöä.

Lue koko raportti täältä.

Lähteet:

Esteetön kerrostalo tehokkaasti ja kestävästi, Ympäristöministeriön raportteja 27/2014
Eloranta, Riitta 2014, ATT, Rakennusfoorumi
Tuomola, Kalle 2016. Esteettömyysmääräysten soveltaminen opiskelija-asuntorakentamisessa. Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto.
Esteetön kerrostalo tehokkaasti ja kestävästi, Ympäristöministeriön raportteja 27/2014