Toivo “Topi” Enqvist, 78, on tehnyt työtä, jonka ansiosta liikkuminen monissa Tampereen julkisissa tiloissa on mahdollista kaikille kaupunkilaisille. Hän on toiminut Tampereen Seudun Invalidien esteettömyysasiantuntijana vuosikausia.

– Kun muutin Tampereelle, ei ollut kuljetuspalveluja eikä montaa muutakaan palvelua. Esteettömyyskin oli vain sana. Siitä pikkuhiljaa alettiin laittamaan olosuhteita kuntoon. Tehtiin marsseja, kannanottoja sinne ja tänne, hän kertoo.

Enqvist sairastui 3-vuotiaana Jämsässä vuonna 1949 polioon. Pikku Topi oli juossut äidin luokse navettaan, kun jalat pettivät alta. Poika oli tulikuuma, ja Jämsässä riehui polio, joten äiti soitti lääkärille.

Polion seurauksena Toivo halvaantui loppuiäkseen, sillä rokote polioon kehitettiin vasta vuonna 1956. Vanhemmat eivät voineet hoitaa Topia kotona, joten hän oli Lastenlinnan sairaalassa kouluun saakka.
– Olin ainoa lapsi. Neljän viiden vuoden ikäisenä sain pyörätuolin. Siihen asti liikuin Lastenlinnassa nelipyörätelineen avulla.

Topille tehtiin lukuisia leikkauksia Invalidisäätiön sairaalassa, ja siihen loppui kävelytelineen käyttö. Koulussa, Ruskeasuon sisäoppilaitoksessa, Toivo pääsi ulos vain, jos kaverit suostuivat auttamaan. Vammaisille lapsille tarkoitettua sisäoppilaitosta ei ollut rakennettu esteettömäksi.

Opinnot jatkuivat sitten tien toisella puolella Invalidisäätiön ammattikoulussa, josta Topi valmistui koristeveistäjäksi. Sähköpyörätuolin Enqvist sai käyttöönsä 70-luvun loppupuolella.
– Ulkona liikuin alkuun Erkkola- mopolla.

Vammaisaktivistiksi ystävien tuella

Enqvistin itsenäinen elämä alkoi, kun hän muutti kolmekymppisenä Tampereelle vuonna 1975. Aikuisena piti opetella arjessa selviytymisen keinot. Haasteita tuotti myös vammaispalvelujen puuttuminen. Toimeentulo oli niukkaa.

Ystävien tuki on ollut Topi Enqvistin mukaan kaikki kaikessa. Ystävät veivät hänet mukaan myös Tampereen Seudun Invalidit ry:n toimintaan. Laitoksissa kasvaneesta pojasta tulikin tinkimätön vammaisten oikeuksien puolustaja. Hän veti vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmää lähes 30 vuotta.

Enqvist kiittelee, että yhteistyö on lopulta sujunut hyvin kaupungin suunnittelijoiden, lupaviranomaisten sekä eri hankkeiden arkkitehtien kanssa. Yksi merkittävä hanke oli Tampereen raitiotie, jota alettiin rakentaa vuonna 2017.

– Olen ollut vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmän kanssa kehittelemässä ratikan esteettömyyttä alusta asti. Loppuvaiheessa kävimme muutaman kerran Oulussa tutustumassa ratikkaversioon ja antamassa siitä palautetta.

Ratikan virallinen liikennöinti alkoi 16 kilometrin pituisella linjalla elokuussa 2021. Sen pysäkit on rakennettu niin, että kyytiin on helppo siirtyä apuvälineiden kanssa. Lippulaitteet löytyvät ratikan kaikilta ovilta. Pyörätuolin ja rollaattorin käyttäjät, näkövammaiset sekä lastenvaunujen kanssa matkustavat saavat matkustaa ratikassa maksutta.

– Siellä on matkustajia nyt vauvasta vaariin. Toinen linja kulkee etelästä Hervannasta Koskikeskukseen ja toinen idästä Kaupista länteen Santalahteen. Ensi vuonna valmistuu linja vielä lännemmäksi Lielahteen, Enqvist luettelee.

Enqvist asuu itse Hervannassa, josta raitiovaunu kulkee lähes hänen asuintalonsa vierestä.

Aivoverenvuoto hiljensi tahtia

Enqvist on ehtinyt toimia yli 40 vuotta vammaisjärjestöissä ja lähes yhtä pitkään Tampereen kaupungin vammaisneuvostossa. Viime vuodet ovat olleet rauhallisempia.
– Vuonna 2019 päästäni katkesi verisuoni, ja aivoverenvuoto vei minut taka-alalle. En ole enää aktiivistisesti toiminnassa, mutta toki käyn keskustelua esteettömyysasioista vähintäänkin tukihenkilönä.

Topilla on ollut henkilökohtainen avustaja yli 20 vuotta.
– Nyt on menossa 8. vuosi saman avustajan työnantajana, ja saan avustajapalvelua 170 tuntia kuukaudessa. Avustajia työnantajavammaiselle ei vaan oikein enää löydy, kun avustajapalvelujen rekrytointiyritykset ovat houkutelleet halukkaita riveihinsä.

– Lisäksi minulla on ONNI-kotihoidon kanssa palvelusetelisopimus, jonka mukaan saan apua aamuisin ja iltaisin. Kipuja ei ole juurikaan, eikä painehaavoja. Vasen käsi tosin leikattiin toukokuussa, kun jänne meni poikki ranteesta ja haittasi sormien käyttöä. Nyt kirjoittelen yhdellä sormella, Topi naurahtaa.

– En koe itse jääneeni mistään paitsi. En ole saanut edes kielteisiä päätöksiä vammaisetuuksista. Vain kuljetuspalvelujen lisätunteja piti hakea oikeuden kautta, kun 18 vapaa-ajan matkan kiintiö täyttyi kokousmatkoista luottamustehtäviin.

It Info

Topin ja vammaisneuvoston tärkeitä esteettömyyshankkeita:

• Esteetön ratikka, esteettömät bussit.
• Vammaisneuvoston vuosittainen Rotvalli-palkinto.
• Useat esteettömät wc-tila:
• Kaikki julkiset uudet ja peruskorjatut tilat, esimerkiksi hotelli Ilves, Miladiva-museo, Tampere-talo ja kulttuuritalo Laikku.
• Nokia Arenan wc:n kattonostin.
  
  

Luiskat ja hissit:

• Ravintola Tillikan luiska. Topin ehdotus kaupungille, joka toteutettiin.
• Keskustorin Frenckellin sivun siksak-luiskaportaat, Rita Järvisen ehdotus kaupungille.
• Esteetön uimala Rosendahlin rantaa.
• Raatihuoneen juhlasaliin ulottuvat hissit sivuovelta, pääovelta korkea portaikko (”usean kymmenen vuoden hanke”).

Teksti Tapio Rusanen
Kuvat Timo Marttila