Tarvitseeko esteettömän kylpyhuoneen haukata neliöittäin tilaa asunnosta? Mitä tarkoittaa asumisen kokonaisvaltainen esteettömyys? Käykö esteettömyys kalliiksi rakentajalle?
Muun muassa näihin kysymyksiin on löytynyt käytännönläheisiä ja ennakkoluuloja karistavia vastauksia, kun Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja Esteettömyyskeskus ESKE ovat tehneet yhteistyötä nyt noin vuoden ajan.

Ilmarisella on sijoituskohteina noin 4 500 asuntoa eri puolilla Suomea. Tähän mennessä se on pyytänyt ESKEn konsultointiapua viiteen rakenteilla olevaan kohteeseen, ja kuudes on tulossa. Kohteet sijaitsevat Espoossa, Helsingissä ja Turussa.

ESKE:ssä konsultoinnista on pääosin vastannut esteettömyysasiantuntija Satu Wäre-Åkerblom.

– Tutkin suunnitteluvaiheen piirustukset ja tein arviota siitä, missä esteettömyys on kohdallaan, missä asiat ovat melko hyvin ja missä löytyy parannettavaa, Wäre-Åkerblom kertoo.

– Rakennuttajalla on suuri pelko siitä, että esteettömyys vaatii todella ison kylpyhuoneen. Paljon on tuijotettu myös kylppärin pyörähdysympyrää, hymyilee Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Nina Rajakoski kertoo. Pyörähdysympyrä tarkoittaa tilaa, jossa pyörätuolilla mahtuu kääntymään.

Rajakoski ja Wäre-Åkerblom toteavat yhdessä, että kylpyhuoneelle riittää kuitenkin kompakti koko. Tärkeintä on, että kalusteet on sijoitettu vapaaseen tilaan – eli niin sanottuun pyörähdysympyrään – nähden siten, että liikkumisesteinenkin henkilö voi käyttää niitä.

Rajakoski kertoo myös oppineensa uutena asiana sen, mistä päin kylpyhuoneelle pitää pystyä kulkemaan: käynnin pitää olla helppo oleskelutiloista tullessa, ei ulko-ovelta.

– Esteettömyydestä ei ole tullut meille mitään lisäkustannuksia. Esimerkiksi WC:n oven kätisyyden tai valaistuksen muutos ei tuo lisähintaa. Muutokset on tehty jo suunnittelupöydällä, muuten ne voisi olla työläs toteuttaa myöhemmin, Rajakoski toteaa.

Lisäksi oppimista on tullut siinä, että oman kodin sisätilojen esteettömyys ei riitä. Myös taloyhtiön kaikkien yhteistilojen ja koko reitin katualueelta pihan kautta kotiovelle asti tulee olla esteetön.

Esteettömyyttä kokevat määräykset ovat tarkentuneet vuoden tämän vuoden alussa, jolloin tuli voimaan uusi esteettömyysasetus. Myös asetuksen mukanaan tuomat uudistukset on otettu huomioon konsultoinnissa.

– Parvekkeen asema asumiselle välttämättömänä tilana on uusi asia. On ollut mukava huomata, että Ilmarisen kohteissa on paljon parvekkeita, Wäre-Åkerblom sanoo.

– Voin suositella ihan kaikille ESKEn palveluja. Nyt teemme varmasti laadukkaampia asuntoja, joiden sopivuus on taattu kaikille. Yhteistyö on ollut oppimiskokemus väellemme. Esteettömyys on ihan ehdoton myyntivaltti, joka varmistaa asuntojemme vuokrattavuuden. Tämä on myös yksi osa toimintamme vastuullisuutta, Rajakoski kuvaa.

– On hienoa, että Invalidiliitto saa Ilmarisen kaltaisia hyviä esimerkkejä esteettömästä rakentamisesta. Esteettömyys ei ole mikään vaikea asia ja esteettömät rakennukset voivat näyttää kauniilta, Wäre-Åkerblom sanoo.

Teksti Veera Saloheimo
Kuva Timo Porthan