Ranskassa vastikään voimaantulleet lait ja asetukset liikuntaesteisten työllisyyden parantamiseksi saivat yllättävän sysäyksen koronakaranteenista. Tuhannet yritykset huomasivat, ettei ole mielekästä maksaa liiketilojen vuokria, jos työntekijät voivat työskennellä kodeissaan. Liikuntavammaisten järjestön mielestä etätyö ei kuitenkaan saa olla ainoa ratkaisu.

Ranskassa on alettu edistää etätyötä valtion toimesta liikuntavammaisten ja liikuntaesteisten seniorien työllisyyden parantamiseksi. Heidän osuutensa lisäämiseen julkisella sektorilla on varattu 130 miljoonan euron vuosibudjetti. Yhtenä ratkaisuna kokeillaan etätyötä. Lain mukaan valtion, kaupungin ja kunnan viranhaltijoille tulee tarjota mahdollisuus olla kolme päivää viikossa etätyössä, jos terveydentila sitä edellyttää. Sama sääntö pätee tietysti myös uusiin rekrytointeihin.

20 henkilöä tai enemmän työllistävien yritysten tai julkisyhteisöjen on varattava kuusi prosenttia työpaikoistaan vammaisille. Jos kiintiö jää täyttämättä, työnantajalle määrätään 4060-6090 euron vuosittainen sakko. Asian voi ratkaista myös käyttämällä vammaisia työllistäviä alihankkijoita.

Pelkkä aikomus ei kuitenkaan riitä. Jos yritys ei ole kolmeen vuoteen tehnyt kyseistä alihankkijasopimusta, rävähtää 15 222 euron sakko yrityksen kokoon katsomatta.

Ranskassa aisti- ja liikuntavammaisten työttömyys huitelee 20 prosentin tienoilla, kun sama luku valtaväestöllä on puolta pienempi. Vammaisten osuus kaikesta työvoimasta on vain 3,1 prosenttia.

Liikuntavammaisten järjestö AHM:n (Association des handicapés moteur) toiminnanjohtaja Christine Roche pitää etätyön yleistymistä hyvänä. Hän ei kuitenkaan halua liikuntarajoitteisten ammatinvalintamahdollisuuksien rajoittuvan etätyöammatteihin.
– Kaikista liikuntarajoitteisista ei ole koodaajiksi. On sääli, jos vain itsenäiseen tietokonetyöskentelyyn liittyvät kyvyt johtavat työllistymiseen, Roche sanoo. Hänen mielestään liikuntarajoitteisia rekrytoidaan liian harvoin ihmissuhdetaitoja ja tiimityöskentelykykyä vaativiin tehtäviin, eikä juuri koskaan asiakaspalvelutehtäviin.
– Eivät kaikki liikuntarajoitteiset ole tyytyväisiä yksin työskentelijöitä. Liikuntaesteisen palkkaamisessa ajatellaan edelleen liikaa sitä, miten muu työyhteisö sopeutuu tilanteeseen. Ei niinkään sitä, sopeutuuko rekrytoitava.

Moni ranskalainen ja erityisesti pariisilainen pk-yrityksen toimitila sijaitsee vuosisatoja vanhassa hissittömässä keskustakiinteistössä. Ja vaikka hissi olisikin, sinne mahtuu hädin tuskin yksi suorana seisova matkustaja, jos vetää vatsan sisään oven sulkeutuessa.
– Esteettömyysvaatimukset ovat hidastaneet liikuntaesteisten integroitumista. Yritysten kasvava into etätyöhön avaa varmasti uusia uramahdollisuuksia, Christine Roche sanoo. Hänen mukaansa erilaisuuden hyväksyminen on lisääntynyt uuden sukupolven yrityksissä, joiden perustajat ovat yhä useammin jonkin etnisen vähemmistön edustajia.

18-vuotias Isabelle Mullon opiskelee osittaisesta tetraplegiastaan huolimatta graafikoksi. Lyonin liepeillä asuva Isabelle pitää etätyön lisääntymistä hyvänä asiana, mutta ei halua liikuntarajoitteisten sulkeutuvan koteihinsa.
– Jo opiskelu hoituu pääosin etänä. Minun on tällä hetkellä vaikea ajatella, että sama yksin kotona puurtaminen jatkuisi loputtomiin, Isabelle Mullon sanoo. Hänen mielestään vammaiskiintiöt ovat paikallaan, koska työn saati nykyisessä tilanteessa on vammattomillekin nuorille vaikeaa.

Isot firmat luopuvat toimistoista

“83 prosenttia työntekijöistämme, joilla on jokin fyysinen vamma tai krooninen sairaus, jatkaa tällä hetkellä työntekoa normaalisti”, twiittasi viime kevään koronakaranteenin aikana maailman merkittävin etätyövoimalla pyörivä ohjelmistotalo GitLab.

GitLab:n etätyöntekijöiden keskuudessa tehdyn kyselyn vastaajista 15 prosenttia mainitsi, että heillä on jokin fyysinen vamma tai krooninen sairaus, joka voisi haitata työntekoa perinteisissä toimisto-olosuhteissa.
– Etätyö on tulevaisuuden malli, joka tarjoaa mahdollisuuden jokaiselle, sanoo yrityksen toimitusjohhtaja Sid Sijbrandij.
Sijbrandjin vuonna 2014 San Franciscossa perustama yrityksille tehtävienhallintatoimintoja tarjoava verkkopalvelu toimii tänä päivänä 67 maassa. Lähes kaikki GitLab:n 1300 työntekijää ovat etätyössä.

Google, Lloyds, Barclays…

Koronakaranteeni on saanut myös kansainväliset jätit Googlen, Lloydsin, Barclays:n ja öljy-yhtiö BP:n suunnittelemaan liiketilojensa vuokrakulujen optimointia etätyöllä. Uutta 2 000 hengen toimistoa Dubliniin suunnitellut Google muutti karanteenin jälkeen mielensä ja kannustaa nyt työntekijöitään etätyöhön.

Erityisesti isoissa metropoleissa, joissa liiketilojen vuokrat hipovat pilviä, etätyöstä on firmoille merkittävää taloudellista etua. Autoruuhkiin ja täpötäysiin joukkoliikennevälineisiin väsynyt henkilöstö ottaa kotitoimistoajatuksen ilolla vastaan.

Myös Ranskassa etätyöstä takaisin toimistolle haikailevia työntekijöiltä odottaa monissa yrityksissä yllätys: toimistoa ei enää ole tai siitä on jäljellä vain miniversio. Ennen koronakaranteenia etätyö oli vielä harvinaista. Nyt kun tuhannet yritykset ovat päässeet sen makuun, niissä mietitään, onko ylipäänsä mielekästä maksaa Pariisin tai muiden suurten kaupunkien liikekiinteistöjen kalliita vuokria.

Teksti Virpi Latva
Kuvat Virpi Latva ja Isabelle Mullon