Liikuntavammaisten henkilöiden työllistymisessä on edelleen haasteita, vaikka yrityksissä on työvoimapulaa ja toisaalta tarjolla olisi motivoituneita tekijöitä. It-lehti kysyi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen näkemyksiä tilanteen parantamiseksi.

Taloustutkimus toteutti Invalidiliiton tilaaman työnantajille suunnatun kyselyn liikuntavammaisten henkilöiden työllisyydestä. Kyselyn 327 vastaajayrityksen joukosta 63 prosenttia kuului alle 20 työntekijän yrityksiin ja 22 prosenttia oli yli 100 henkilöä työllistäviä yrityksiä.

Kyselyn mukaan palkkaamisen kolme tärkeintä kriteeriä ovat osaaminen, asenne työhön ja motivaatio. Kysyttäessä liikuntavammaisten rekrytoinnista, tulokset olivat täysin samat.

Ainoastaan 14 prosenttia oli sellaisia yrityksiä, joissa työskentelee liikuntavammaisia henkilöitä. Ne yrittäjät, jotka ovat rekrytoineet liikuntavammaisen työntekijän totesivat, että liikuntavammalla ei ole ollut merkitystä työn tekemiseen. Vastaajista 82 prosenttia ilmoitti, että heillä ei ollut kokemuksia liikuntavammaisesta työntekijänä eivätkä he olleet edes osallistuneet liikuntavammaisen henkilön rekrytointiin. Näistä yli puolet, 57 prosenttia, olisi kuitenkin valmis palkkaamaan liikuntavammaisen työntekijän.

Mitkä tekijät mielestänne edistäisivät liikuntavammaisten henkilöiden ja yrittäjien kohtaamista?

– Tarpeet eivät kohtaa. Yhtäältä yrityksissä on työvoimapulaa ja toisaalta tarjolla olisi motivoituneita tekijöitä. Taustalla on ennakkoluuloja, asenteita ja tiedon puutetta. Moni työnantaja ei tiedä tukijärjestelmistä tai kokee tuet riittämättömiksi tai järjestelmät hankaliksi. Lisäksi moni haluaisi tietoa osatyökykyisen työkyvystä ja tilanteesta.
– Hakijaa pitäisi arvioida työtehtävää vasten. Vamma ei välttämättä vaikuta mitään kyseisen tehtävän hoitoon. Samalla pitää muistaa, että Suomessa noin 1,9 miljoonalla on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Kuuluu elämään, että meillä on hidasteemme.

TE-toimiston myöntämää työolosuhteiden järjestelytukea ei juurikaan tunneta vastaajien piirissä. Tuella kuitenkin voisi edesauttaa liikuntavammaisten työntekijöiden mahdollisuutta työskennellä esteettömissä yrityksissä. Miten mielestäsi olisi tehokkainta tiedottaa yrityksiä tästä mahdollisuudesta?
– Pitää viestiä enemmän. Lisäksi rohkaisen liikuntavammaisia itse kertomaan tehtävää hakiessaan, mitä apua on tarjolla. Kyselyissä moni yrittäjä kertoo, ettei heille hae osatyökykyisiä eivätkä he kohtaa heitä rekrytointitilanteissa.

Palkkatuen merkitys työsuhteen solmimiseen oli myös tämän kyselyn perusteella todella vähäinen ja herää kysymys, tietävätkö yritykset tarpeeksi julkisen puolen tukimuodoista vai ovatko ne täysin merkityksettömiä yrittäjien keskuudessa. Mitä mieltä ja millaisia kokemuksia Suomen Yrittäjät -järjestöllä on näistä julkisen puolen tukimuodoista?
– Kyllä tukimuodoilla on oma merkityksensä. Moni yrittäjä tosin pelkää, että niihin liittyy liian raskasta byrokratiaa, joka tunnetusti ei ole yleensä yrittäjän mieleen. Jos joustoja olisi enemmän ja irtisanomisen kynnys olisi matalampi, se alentaisi työllistämisen kynnystä, kun yrittäjä voisi ottaa rekrytoinnissa enemmän riskiä.

Osa vastaajista mainitsi, että ei voi palkata liikuntavammaista henkilöä, koska työtehtävät ovat fyysisesti raskaita. Jokaisessa yrityksessä on kuitenkin myös muita tehtäviä kuten taloushallinnon hoitaminen, ja nämä työt sopisivat hyvin myös liikuntavammaisille henkilöille, varsinkin näin etätyöaikana.

Työturvallisuus herätti epäröintiä vastaajien keskuudessa lähinnä teollisuuden työtehtävissä. Vastauksissa todettiin, että pelkkä etukäteen tehty työkyvyn arviointi ei aina kerro työnantajalle tarpeeksi hakijan toiminta- ja työkyvystä. Mitä Suomen Yrittäjät tekevät sen suhteen, että yrityksissä olisi vastaanottavaisempi toimintakulttuuri erilaisten ihmisten palkkaamiseen?
– Haluamme pitää asiaa esillä ja kertoa muun muassa tukimuodoista. Haluamme myös kehittää säätelyä siihen, että työllistämisen kynnys olisi ylipäänsä matalampi. Meille käy huonosti, jos emme saa nostettua työllisyysastetta merkittävästi nykyisestä. Se on erityisen kohtalokasta niille, jotka ovat yhteiskunnan avun varassa.

Millaisia lainsäädännöllisiä aukkoja tai muutostarpeita on nähtävissä – sellaisia, joiden korjaaminen helpottaisi vammaisten ihmisten työllistymistä yrityksiin tai vammaisten ihmisten perustamien yritysten syntymistä?
– Yrityksen perustaminen on tänä päivänä vaivatonta. Vaikeampaa on yrityksen pyörittäminen ja erityisen haastavaa on työllistäminen varsinkin pienessä yrityksessä, koska riski, kustannus ja byrokratia on niin suurta.
– Haluamme sääntelymuutoksia, jotka lisäävät joustavuutta ja madaltavat työllistämisen kynnystä. Yksi tärkeä asia on poistaa työpaikkasopimista estävät sopimisen kiellot, joita on tällä hetkellä yli 50.

Mitä mieltä olet anonyymistä rekrytoinnista? Voisiko se olla avain liikuntavammaisten henkilöiden työllistymiseen?
– Olen skeptinen. En usko, että anonyymi rekrytointi on ratkaisu tähänkään asiaan.

Miten Suomen Yrittäjät kantaa yhteiskuntavastuutaan eli miten edistävät yhdenvertaisuutta jäsenistönsä keskuudessa?
– Haluamme pitää asiaa esillä ja toimia itse esimerkkinä.

Teksti Tapio Rusanen
Kuva Markus Sommers