Yhdenvertaisuuslaki muuttui 1.6.2023. Sen piti vahvistaa erityisesti syrjintään puuttumista työelämässä ja yhdenvertaisuuden edistämistä työpaikoilla. Mitä on muuttunut 1,5 vuoden aikana?

Lakimuutos laajensi yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivaltaa työelämään. Siihen saakka työelämän syrjimättömyyden valvonta oli kuulunut vain työsuojeluviranomaisille.

– Valtuutettu saa paljon rekrytointiin liittyviä syrjintäyhteydenottoja, mikä on poikkeuksellista, jos sitä vertaa vaikka tuomioistuimissa käsiteltäviin tapauksiin, jotka useimmin liittyvät työsuhteen päättämiseen, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston erityisasiantuntija Jussi Aaltonen toteaa.

– On tärkeää, että rekrytointisyrjintä tulee viranomaisten tietoon. Voimme auttaa vain tapauksissa, jotka tulevat tietoomme.

Aaltonen kertoo esimerkkitapauksen, jossa vammaista työnhakijaa ei rekrytoitu, kun tämän pyörätuolin käyttö tuli työnantajan tietoon.

– Yhdenvertaisuusvaltuutettu totesi asiassa syrjinnän. Valtuutetun johdolla asiassa vahvistettiin sovinto, jossa syrjintä myönnettiin, ja syrjinnän uhrille maksettiin oikeasuhtainen, tehokas ja varoittava hyvitys lainvastaisesta menettelystä.

 – Vammaisten henkilöiden yhteydenotot työsyrjintään liittyen ovat lisääntyneet selvästi. Ne ovat kolminkertaistuneet parissa vuodessa. Vaikuttaa siltä, että yhteydenottokynnys on madaltunut, ja yhä useampi on tietoinen yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivallasta myös työelämässä.

Tärkeä muutos on myös se, että työsyrjintää kokeneen ihmisen oikeussuoja vahvistui. Työnantajien velvollisuutta yhdenvertaisuuden edistämiseksi myös täsmennettiin yhdenvertaisuustilanteen arvioinnin osalta.

Vammaisten työttömien määrää vaikea arvioida

Yhdenvertaisuuslain muutoksen yhteydessä vammaisten työllisyysaste arvioitiin väljästi 15–60 prosentin välille. Invalidiliiton koulutuksen ja työelämän asiantuntijan Anne Mäen mukaan vammaisten ihmisten työllisyysasteen on arvioitu olevan noin kolmannes väestön keskimääräisestä. Vammaisfoorumin ja Ihmisoikeuskeskuksen vuonna 2018 toteuttamassa kyselyssä sen arvioitiin olevan 20 prosenttia.

VANEn tuoreessa toimintaohjelmassa vuosille 2023–2027 kerrotaan, että marraskuussa 2023 vammaisia tai pitkäaikaissairaita työttömiä työnhakijoita oli 30 500 henkilöä. Lokakuussa 2024 luku on jo 32 582 eli työttömien määrä oli noussut siinäkin ryhmässä.

Lähes joka toista syrjitty

Yhdenvertaisuusvaltuutetun vuoden 2022 vuosikertomuksen mukaan eniten yhteydenottoja yhdenvertaisuusvaltuutettuun tuli nimenomaan vammaisuuden perusteella.

– Rekrytointisyrjintä aiheuttaa myös kasautuvaa eriarvoisuutta. Torjumalla rekrytointisyrjintää voidaan parantaa pääsyä muihin keskeisiin oikeuksiin, kuten riittävään toimeentuloon, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman toteaa toimiston vuosikertomuksessa.

Oikeusministeriön 2021 julkaiseman perusoikeusbarometrin mukaan viimeisen viiden vuoden aikana 39 prosenttia vammaisista henkilöistä ilmoitti kokeneensa syrjintää työssä tai työnhaussa.

Työnantajalla on yhdenvertaisuuslain 7 §:n perusteella velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta rekrytoinnin ja työolojen osalta. Työnantajan tulisi kehittää määrätietoisesti myös työympäristön esteettömyyttä ja saavutettavuutta.

Vammaisen työnhakijan mahdollisesti tarvitsemat kohtuulliset mukautukset on tehtävä tarvittaessa myös rekrytointivaiheessa. Tarve apuvälineen, avustajan tai vaikkapa viittomakielen tulkin käytölle ei ole hyväksyttävä syy syrjäyttää vammaista henkilöä työnhaussa.

Esimerkkejä kohtuullisista mukautuksista työpaikalla

• työpisteen valaistuksen muutos
• työpisteen akustiikan muutos
• sähköinen ovenavauslaite tai kynnysluiska
• wc:n muuttaminen esteettömäksi
• korkeussäädettävä pöytä
• induktiosilmukka
• vammaisen työntekijän työaika- ja työntekojärjestelyt (muun muassa etätyö)
• vammaisen työntekijän työtehtävien yksilöity räätälöinti
  
  Teksti Tapio Rusanen