Helsinkiläisellä Joosa Kurvisella, 33, on työpaikka Reaktorissa, IT-alan huippuyrityksessä.

Reaktor Innovations Oy on tietoteknisiä asiantuntijapalveluita, ohjelmistokehitystä sekä digitaalista strategia- ja design-työtä tarjoava yritys.

Yksi Reaktorin yli 500 IT-osaajasta on Joosa Kurvinen: ohjelmistokehittäjä ja konsultti. Yliopistossa fysiikkaa ja luonnontieteiden sekä tietojenkäsittelytiedettä opiskelleen Joosan diagnoosi on SMA2, joka on perinnöllinen, synnynnäinen, hitaasti etenevä lihassairaus.
– Nykyään siihen olisi myös lääkkeitä, mutta monista muista maista poiketen niitä ei Suomessa anneta kuin lapsille.

Joosan SMA2-lihassairaus ja pyörätuoli eivät ole haitanneet hänen sijoittumistaan työhön vaativalle ja hektiselle IT-alalle.
– Toisinaan olen hakenut itse työpaikkani ja toisinaan minut on rekrytoitu esimerkiksi headhunterien toimesta. Kilpailu kokeneista ohjelmistokehittäjistä on alalla melko suurta, hän sanoo.

Vamma ei lue CV:ssä

Työhaastatteluja Joosan uralle on mahtunut useita. Yleensä työnantaja ei ole tiennyt hänen vammastaan etukäteen.

Nykyisessä työpaikassaan Joosa kuitenkin tunnettiin hyvin ennestään eräästä yhteisprojektista.
– En yleensä tuo vammaa tai pyörätuolia hakemuksessa tai CV:ssä ainakaan suoraan esille, koska se ei ole työni kannalta olennainen tieto. Siinä vaiheessa, kun ihminen on vasta kasvoton paperi muiden joukossa, on myös helpompi sivuuttaa hakemus, jos siihen liittyy mitään seikkoja, jotka kokee epävarmuustekijöinä ja mahdollisina riskeinä. Pyörätuoli ja vammaisuus ovat kuitenkaan nousseet haastatteluissa esiin hyvin harvoin, Joosa sanoo.

Yleensä siinä vaiheessa, kun Joosa saa kutsun työhaastatteluun, hän tuo asian esiin tarkistamalla, onko haastattelupaikka esteetön.
– Haastattelussa voin sitten vakuuttaa osaamisellani. Tietysti tarvittaessa vastailen kysymyksiin vamman vaikutuksesta työhöni, vaikka harva siitä on juuri kysellyt, Joosa sanoo.

Erityisjärjestelyjä työpaikoilla ei ole tarvinnut tehdä Joosan liikkumisen sujuvoittamiseksi.
– Esteettömyysvaatimuksia itse työpaikan suhteen ei ole oikein muuta kuin että kiinteistössä on hissi ja ainakin yksi riittävän iso wc.

Avustaja mukana

Henkilökohtainen avustaja seuraa Joosaa myös työpaikalle.
– Siihen rekrytoijat ja työnantajat eivät ole koskaan suhtautuneet negatiivisesti, hän sanoo.

Henkilökohtaisen avustajan rooli on melko huomaamaton. Pääsääntöisesti työpaikoilla ei Joosan takia ole tarvinnut tehdä erityisjärjestelyjä.

Joosan henkilökohtaisen avustajan palkkaa ei myöskään maksa työnantaja, vaan vammaisen henkilön kotikunta.
– Joissain tapauksissa vammaisen henkilön palkkaava yritys voi myös saada TE-toimistolta palkkatukea tai työolosuhteiden järjestelytukea. Omalla kohdalla ei käsittääkseni ole ollut tilanteita, joissa työnantaja olisi ollut oikeutettu mihinkään tukeen, eikä ainakaan sellaisia, joissa se olisi vaikuttanut palkkaamispäätökseen.

Konsultin roolissa Joosan työskentelystä iso osa tapahtuu asiakkaiden tiloissa, joihin Joosa menee taksilla. Työmatkat maksaa kotikunta, eikä työnantaja.

Älä tyydy vähään

Vaikka Joosa itse on työllistynyt aina hyvin, hän myöntää olevansa myös onnekas.
– Työnantajien ennakkoluulot ja tietämättömyys varmasti koko ajan vähenevät, mutta vammaisen työllistyminen on usein haastavaa varsinkin aloilla, joilla työntekijöistä on ylitarjontaa.

Omilla valinnoilla, teoilla ja kovalla työllä voi kuitenkin parantaa tilannetta huomattavasti.
– En tietysti kehota suuntautumaan alalle, joka ei itseä ollenkaan kiinnosta. Vierastan esimerkiksi stereotypiaa, jossa monien vammaisten poikien oletetaan suuntautuvan IT-alalle. Pitäisin silti myös työmarkkinatilanteen mielessä omia uravalintoja pohtiessa. Kannattaa suosia aloja, joissa katto on korkealla ja joissa on enemmän mahdollisuuksia erottua muista työnhakijoista olemalla vielä koulutetumpi ja taitavampi.

– Esimerkiksi IT-alaa harkitseville vammaisille nuorille en missään nimessä voi suositella datanomin opintoihin tyytymistä, vaan ehdottomasti lukion kautta kohti joko maisterin tai diplomi-insinöörin tutkintoja, Joosa korostaa.

– Yritykset tunnetusti haluavat palkata paitsi taitavan tekijän, myös ennen kaikkea ”hyvän tyypin”, jonka kanssa on helppo ja mukava tehdä töitä.

Joosa uskoo löytäneensä oman alansa, eikä edes harkitse alan vaihtamista. Etenkin konsultoinnissa Joosa pääsee myös vuoden parin välein oppimaan uudessa projektissa aivan uusia asioita.

Invalidiliitto kampanjoi avustajista

Invalidiliitto kampanjoi syksyn aikana vammaisten henkilökohtaisista avustajista. Kampanja huipentuu kansainväliseen vammaistenpäivään 3. joulukuuta 2023.

Joosa Kurvinen

• syntynyt: 1990 Mikkelissä
• kotipaikka: Helsinki
• koulutus: luonnontieteiden kandidaatti fysiikasta, tietojenkäsittelytieteen filosofian maisteri Helsingin yliopistosta
• työ: ohjelmistokehittäjä ja IT-konsultti, työpaikka IT-asiantuntijapalveluita, ohjelmistokehitystä sekä digitaalista strategia- ja design-työtä tarjoava Reaktor Innovations Oy

Teksti Timo Kiiski
Kuva Timo Porthan