Välityömarkkinat tukevat yhdenvertaisuutta

Välityömarkkinoiden toiminta on hyvin merkittävää, sillä sen avulla voidaan tukea työelämän ulkopuolelle joutuneita henkilöitä työmarkkinavalmiuksien kehittämisessä ja työllistymisessä tuottavaan työhön. Viime syksynä aloitti Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmä. Välityömarkkinoilla toimii yhteensä noin 430 työllistämisyksikköä.

Työnhakutaidot huomioitava

Välityömarkkinoilla yksi ongelma on työelämän kokema muutos.

- Pitäisi olla pätevä moniosaaja, kyetä myymään osaamistaan, olla tehokas asiakaspalvelija ja niin edelleen, kansanedustaja Tarja Filatov totesi alustuksessan. Työllistymisen keinovalikoimasta on välityömarkkinoiden alue lähes unohtunut.

Yksi välityömarkkinoiden keskeinen työllistäjä ovat yhdistykset. Niillä on Filatovin mielestä työnantajana sekä vahvuuksia että heikkouksia. Toisaalta niillä on tarjota kokemusasiantuntijuutta, sosiaalista yhteisyyttä ja tärkeää osallistamista, mutta toisaalta niiden rahoituspohja on hutera ja yhteys elinkeinoelämään ohut.

Pysyvämpi palkkatuki olisi yksi askel yhdistysten vahvempaan asemaan välityömarkkinoiden työllistäjänä. Tarja Filatov kertoi esimerkin siitä, miten ehdotettu hyvinvointityön lisääminen välityömarkkinoilla nostaa kiivaita tunteita pintaan. On työttömiä, jotka pitävät ehdotusta halventavana, on ammattilaisia, jotka kokevat, että heidän ammattitaitoaan väheksytään, ja vielä omaisia, jotka eivät antaisi läheisiään ei-ammattilaisen pitkäaikaistyöttömän hoivaan.

– Työllistämiskysymykset ovat siis hyvin pitkälti myös asennekysymyksiä.

Mukautuksia tarvitaan

Vammaisfoorumin pääsihteeri ja EDF:n (European Disability Forum) hallituksen jäsen Pirkko Mahlamäki kiinnitti huomiota YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen ratifioinnin vaikutuksiin.

– Siihen sisältyy velvoite tehdä välityömarkkinoille kohtuullisia mukautuksia. Sen periaatteen epääminen on syrjinnän muoto, Mahlamäki arvioi. Vaikkapa esteetön pääsy työpaikalle on yksi esimerkki tarpeen tullen tehtävistä mukautuksista.

Lain käsittely jatkuu syksyllä eduskunnassa. Mahlamäki muistutti myös viime vuonna voimaan tulleesta yhdenvertaisuuslaista, joka velvoittaa purkamaan esteet yhdenvertaisen osallistumisen tieltä ja tekemään kohtuullisia mukautuksia niin yksilön kuin työnantajankin näkökulmasta. Lakiin sisältyy myös vastatoimien kielto eli henkilöä, joka vetoaa tai on ryhtynyt toimiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi, ei saa kohdella sen takia epäsuotuisasti.

– Lainsäädäntö haastaa osapuolet toimimaan yhteistyössä.

Saako oikeaa palvelua?

Tilaajajohtaja Jukka Lindberg Hämeenlinnan kaupungista pohti työllisyyspalvelujen ja asukkaiden tarpeiden vastaavuutta välityömarkkinoilla. Palveluita on paljon, mutta kuka ne löytää palveluviidakosta ja tietää, mistä saa oikeanlaista palvelua.

- Työllisyyden palvelutarjotinta tulee kehittää vastaamaan kuntalaisten tilannetta. Esimerkiksi Hämeenlinnan TyönPaikka-hankkeen kokeiluista on saatu hyviä tuloksia, Lindberg sanoi.

Hankkeen tavoitteita on ollut pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukeminen ja rakennetyöttömyyden alentaminen. Yhtenä keinona on tarjota tukea työnantajalle työttömän yksilökohtaiseen työhön valmennukseen.

– TyönPaikassa huomioidaan työkykyyn vaikuttava kokonaistilanne, kuten siihenastinen työura, sosiaalinen tilanne, terveys ja suhde työhön ja sen merkitys henkilölle.

Vates-päivillä esiteltiin myös kansainvälisiä suuntauksia ja vertaistietoa Alankomaista, Ruotsista ja Iso-Britanniasta.

Teksti: Tapio Rusanen ja Vates