Aivoverenkiertohäiriöiden kuntoutus kannattaa aina
Invalidiliiton tutkimusjohtaja Sinikka Hiekkala (ent. Peurala) on ollut jäsenenä aivoverenkiertohäiriöiden kuntoutusta kartoittavassa tutkimusryhmässä. 65-85 -vuotiaiden aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutustutkimus toteutettiin vuosina 2008–2012 ja se kuului osana Kelan toteuttamaan geriatrisen kuntoutuksen kehittämishankkeeseen. Seurantatutkimuksessa selvitettiin tiiviin kuntoutusohjelman tuloksellisuutta 3-36 kuukauden kuluttua sairastumisesta. Tutkimus antoi rohkaisevaa tietoa kaiken ikäisten aivoverenkiertohäiriöistä toipuvien potilaiden kuntoutuksen merkityksestä.
Tutkimuksessa seurattiin kahden eri kuntoutusmuodon, kävely- ja käsikuntoutuksen vaikutuksia potilaiden kuntoutumiseen. Kävelykuntoutus sisälsi valjain kevennettyä kävelyä ns. kävelysimulaattorissa tai kävelymatolla sekä muuta kävelyharjoittelua. Käsikuntoutus sisälsi osittain halvaantuneen käden tehostetun käytön harjoittelua. Kuntoutujilla oli myös muuta kuntoutusohjelmaa ja fysioterapeutin lisäksi kuntoutukseen osallistui useita eri kuntoutuksen ammattihenkilöitä. Tutkimuksen kokonaiskesto kuntoutujaa kohden oli 12 kuukautta, ja siihen sisältyi kaksi jaksoa. Kävelykuntoutuksen perusjakson kesto joko laitos- tai avokuntoutuksena oli 20 tai 18 vuorokautta, käsikuntoutuksen 14 tai 13 vuorokautta.Kuuden vuorokauden seurantajakso toteutettiin puolen vuoden kuluttua ja loppumittaukset vuoden kuluttua perusjaksosta. Kuntoutujat osallistuivat kuntoutukseen normaalissa suomalaisessa palvelujärjestelmässä.
Tuoreessa julkaisussa käsitellään kävelykuntoutuksen tuloksia. Laitoskuntoutujissa itsenäisten kävelijöiden määrä kasvoi 45 prosentista 63 prosenttiin. Vastaavaa muutosta ei tapahtunut avokuntoutujilla. Laitoskuntoutujien kävelynopeus 10 metrin matkalla ei muuttunut merkitsevästi, avokuntoutujilla kävelynopeus kasvoi. Laitos- ja avokuntoutujien 6 minuutin testin aikana kävelty matka piteni. Laitoskuntoutujien itsenäistä toimintakykyä kuvaavat FIM-pisteet nousivat. Päivittäisissä toiminnoissa tapahtui edistymistä sekä avo- että laitosmuotoisessa kävelykuntoutuksessa. Laitoskuntoutujien elämänlaatupisteet (WHOQOL-BREF) nousivat, kun taas avokuntoutujien elämänlaatupisteissä ei vastaavaa nousua nähty. Laitos- ja avokuntoutujien mielialapisteissä (RBDI, GDS-15), elämänhallinta- (SOC-13) tai tasapainopisteissä (BBS) ei tapahtunut muutoksia vuoden aikana.
- Tutkimus todisti meille, että ikääntynyttä ja pidempäänkin aivoverenkiertohäiriön jälkeen kannattaa kuntouttaa. Kuntoutus tulisi aloittaa mahdollisimman varhain ja riittävän intensiivisesti suurimman hyödyn saavuttamiseksi, toteaa Invalidiliiton tutkimusjohtaja Sinikka Hiekkala.
Tutkimusartikkeli on julkaistu nimellä Karttunen Auli, Kallinen Mauri, Peurala Sinikka H., Häkkinen Arja. Walking Training and Functioning Among Elderly Persons With Stroke: Results of a Prospective Cohort Study julkaisussa Physical Medicine and Rehabilitation 2015; 7: 1205-1214.