Kun Rita Järvinen yhdessä muiden Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys Rusetti ry:n hallituksen jäsenten kanssa päätti, että he hakisivat tukea Vammaisliikunnan tuki ry:ltä verkko-asahia varten, hän oli varma, että asia ei millään tavoin koske häntä itseään. Hieman alle viisivuotiaana sairastettu polio vei kävely- ja hengityskyvyn, mutta ahkeran kuntoutuksen ansiosta ne palautuivat osittain vuosia myöhemmin. Iän mukana hengitys kuitenkin vaikeutui, ja viimeiset vuodet Järvinen on joutunut jälleen turvautumaan hengityskoneeseen ja pyörätuoliin. Käsien toiminta ei palautunut koskaan.

– Kun saimme rahoituksen, minä ajattelin, että tosi kiva muille. Minulla ei ollut aavistustakaan, mitä asahi on, enkä edes ajatellut, että voisin siihen osallistua.

Kun lajit salat alkoivat hiljalleen aueta, päätti Järvinen kokeilla sitä. Ajatus siitä, että hän saisi ensimmäisen kerran elämässään sanoa harrastavansa jotakin liikuntalajia, tuntui hyvin merkitykselliseltä. Avustajan kanssa hän huomasi, että sehän sujuu.
– Asahi on rauhallista liikuntaa, jossa hengityksellä ja mielikuvilla on iso rooli. Jos en pysty tekemään jotakin liikettä oikeasti, teen se mielikuvissani.

Mielikuvilla on iso voima. Järvinen suorastaa yllättyi siitä, miten vahvan tunteen hän sai liikkeestä mielikuvien avulla.
Hengityksen säätelylle kone tuo omat haasteensa. Järvinen on kuitenkin oppinut, miten saa itsensä hengityskoneen tahtiin niin, että liikkeet muodostavat hänelle oman liikekentän.

– Asahi-tunnin jälkeen olen rentoutunut. Minulla on hyvä ja rauhallinen olo. Arvokas on myös se tunne hetkessä olemisesta, jonka saan, Järvinen kuvailee.

Järvinen uskoo, että yksi virtuaalisten tuntien suuria etuja on se, että kynnys osallistua laskee huomattavasti.
– Virtuaalitunnit tuovat vammaisille ihmisille rohkeutta ja uskallusta lähteä mukaan johonkin haastavalta tuntuvaan asiaan. En usko, että olisin itsekään osallistunut asahi-tunnille, jos minun olisi pitänyt lähteä jonnekin sitä varten.

Rita Järvinen sanoo miettineensä paljon sitä, onko vammaisille tarjolla tarpeeksi liikuntamahdollisuuksia. Hän on tullut siihen tulokseen, että erityisliikuntaa on, paljonkin.
– Mutta aika usein ne on suunnattu niille, joiden kädet toimivat. Olen usein kaivannut lajia, johon minulla olisi ollut mahdollisuus osallistua.

Matalan kynnyksen terveysliikuntaa

Rusetti-ryhmän asahi-tunnit saivat alkunsa, kun yhdistyksen puheenjohtaja Marja Pihnala sattui päivittelemään tilannetta naapurilleen Sirpa Platanille. Helsingin Invalidien Yhdistyksen liikuntaryhmä oli koronan takia lopetettu, ja keho kaipasi kovasti ”venyttelyä ja vanuttelua”.
– Sirpa kertoi minulle verkko-asahista ja pyysi kokeilemaan.

Pihnala teki työtä käskettyä ja ihastui lajiin myös verkossa. Hän ehdotti Rusetti ry:n hallitukselle, että he hakisivat Vammaisliikunnan tuelta tukea, jonka avulla lajia voitaisiin tarjota kaikille yhdistyksen jäsenille. Tuhannen euron tuki mahdollisti sen, että helmikuussa Sirpa Platan alkoi vetää Rusetin naisille omaa verkkoryhmää.

– Lajin on kehittänyt neljän suomalaisen asiantuntijan ryhmä, jossa oli mukana geriatri, liikuntafilosofi ja kaksi valmentajaa.
Asahi on siis suomalaista kansanterveysliikuntaa, jota aivan jokainen voi harrastaa rajoitteista huolimatta. Myös huippu-urheilijat käyttävät sitä palautumisen edistämiseen.

Asahi kuuluu niin sanottuihin keho&mieli-lajeihin. Musiikkia ei käytetä, vaan kaikki liikkeet tehdään hengityksen rytmissä, tiedostaen ja hetkeen keskittyen.

– Asahissa tehdään niska-hartiaseudun ja selän harjoituksia, tasapainoharjoituksia ja rentoutusta, Platan kuvailee.
Mikäli oma keho ei aseta rajoituksia, kaikki liikkeet tehdään seisten. Tämä siksi, että monille esimerkiksi makuuasennosta ylösnouseminen voi tuottaa suuria vaikeuksia tai olla kokonaan mahdotonta.

– Asahia voi hyvin harrastaa myös tuolilla tai pyörätuolissa istuen tai sängyssä maaten. Lajin kehittänyt ryhmä on kehittänyt myös istuma- ja makuuasahin. Näiden avulla esimerkiksi toipilas voi alkaa kuntouttaa itseään, vaikka ei vielä pääsisi sängystä ylös.

Asahin suuria etuja onkin sen muokkautuvuus.
– En äkkiseltään keksi ketään, jolle laji ei jossakin muodossa sopisi, Platan sanoo.

Rusetti-ryhmässä on mukana kerrasta riippuen noin 30-40 henkilöä ympäri Suomen, ja vammat vaihtelevat laidasta laitaan. Monelle suurin kynnys lähteä mukaan löytyikin yllättäen tekniikan parista. Teamsin käyttö oli osalle täysin uutta, ja sen käyttöönotto epäilytti. Rusetin sihteeri opetti jokaiselle sovelluksen käytön salat, ja kaikki halukkaat ovat päässeet mukaan. Verkko-asahi on yhdistyksen jäsenetu eli jäsenille maksuton.

Ensimmäisellä kerralla käytiin läpi osallistujien erityistarpeet, ja sen perusteella Platan muokkasi tunteja niin, että jokaiselle löytyisi vaihtoehdot liikkeille.

– Jos jotakin harjoitusta ei pysty tekemään, sen voi aina tehdä mielikuvien avulla samalla hengitystä hyödyntäen. Asahissa ei käytetä mitään välineitä, vaan siinä toimitaan paljon mielikuvilla. Mukaan otetaan esimerkiksi mielikuvapallo, jota nostellaan ja jonka avulla tehdään kiertoja, Platan kuvailee.

Asahi muun muassa vähentää niskahartiaseudun jännityksiä, lisää liikkuvuutta ja tietoisuutta omasta kehosta. Hengitysharjoitukset rentouttavat.

– Peilejä ei käytetä, ja näin ihminen pyrkii aistimaan sisältäpäin harjoituksia ja kehonsa tuntemuksia. Kun rankaa kierretään moneen suuntaan ja tehdään rauhallisia ja pehmeitä taivutuksia, oma keho tulee tutummaksi. Siinä saattaa löytää sellaista liikkuvuutta ja lihaksia, joita ei tiennyt olevankaan.

Lajissa ei kilpailla kenenkään kanssa, ei edes itsensä. Tavoite on hoitaa omaa kehoa.
– Liikeradan suuruus voi olla eri päivinä hyvin erilainen. Asahi opettaa myös lempeyttä ja suvaitsevaisuutta omaa kehoa kohtaan.

Tukea vuodessa kymmeniä tuhansia euroja

Vammaisliikunnan Tuki ry myöntää avustuksia fyysisesti vammaisten henkilöiden liikuntatoimintaan.
– Tukea meiltä voivat hakea Invalidiliiton jäsenyhdistykset tai yksittäiset ihmiset, jotka ovat jonkin meidän jäsenyhdistyksemme jäseniä, kertoo Vammaisliikunnan tuki ry:n asiamies, järjestöasiantuntija Mika Saastamoinen.

Tukea voi hakea mihin tahansa liikuntakohteeseen, mutta pysyväisluonteiset vakiovuorot on suljettu haun piiristä pois. Avustusta voi hakea muun muassa uusiin liikuntakokeiluihin, uusien lajien löytämiseen, liikuntakerhotoimintaan ja kilpailumatkoin, salivuokriin, liikuntavälineisiin, kilpailu- ja harjoitusmatkoihin, valmennuskuluihin. Tukia voi hakea kahdesti vuodessa; maaliskuussa ja syyskuussa. Haku tehdään vapaamuotoisella hakemuksella, josta ilmenee kustannusarvion ohella se, millaisesta toiminnasta on kyse. Tuki maksetaan toteutuneita kuluja vastaan.

Teksti ja kuvat Mari Mäkinen