Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteena on, että henkilö pystyy sairaudesta tai vammasta huolimatta tekemään töitä tai selviytymään arkielämän toiminnoista paremmin. Oikeus Kelan järjestämään vaativan lääkinnällisen kuntoutukseen kuitenkin loppuu 65-vuotiaana, ja vastuu kuntoutuksen järjestämisestä siirtyy terveydenhuollolle.

Sen ei kuitenkaan välttämättä tarvitse tarkoittaa sitä, että Kelan järjestämä kuntoutus loppuu kokonaan.
– Kaikki Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen sairausryhmäkohtaiset kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit ovat tarjolla myös yli 65-vuotiaille. Niissä ei ole ikärajoitusta. Vain työssä jaksamiseen ja uupumukseen tukea tarjoava Oras-kurssi edellyttää työelämäkontaktia, joten se sulkee näiltä kursseilta pois ikääntyneet, kertoo Kelan kuntoutuspalvelujen ryhmän suunnittelija Minna Rautiainen.

Riittävästi itsenäistä toimintakykyä

Harkinnanvarainen kuntoutus on tarkoitettu henkilöille, joilla on riittävästi itsenäistä toimintakykyä, jotta he voivat osallistua kuntoutukseen täysipainoisesti ja pystyvät liikkumaan palveluntuottajan tiloissa ilman jatkuvaa avustamista.
– Henkilöllä voi olla pientä tai vähäistä avuntarvetta, mutta harkinnanvaraisen kuntoutuksen palveluissa ei järjestetä niin paljon avustusta kuin vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluissa.

Kela järjestää kursseja yhteensä noin 30 eri sairausryhmälle. Kokonaismäärä on vuositasolla noin 2100 kurssia. Kaikki kurssien kohderyhmät on listattu Kelan sivuilla.
– Omat kurssit löytyvät muun muassa hengitys-, reuma- ja liikehäiriösairauksia sairastaville, MS-tautia ja erilaisia tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastaville, Rautiainen listaa joitakin esimerkkejä.

Moniammatillista yksilökuntoutusta

Harkinnanvaraisena kuntoutuksena löytyy myös moniammatillista yksilökuntoutusta niille, jotka tarvitsevat yksilöllisempää tukea.
– Heillä on esimerkiksi useita sairauksia tai oireisto on laaja-alainen, eikä yksittäinen sairausryhmäkurssi vastaa henkilön tarpeeseen. Tällöin voidaan miettiä yksilöllistä kuntoutusta.

Myös moniammatillista yksilökuntoutusta järjestetään eri sairausryhmille. Listalta löytyy näkö-, kuulo- tai kuulonäkövammaisen yksilökuntoutus, tules- ja reumasairauksien yksilökuntoutus, yleissairauksien yksilökuntoutus ja neurologinen yksilökuntoutus.

– Myös yksilökuntoutus toteutetaan ryhmässä, ja silloin täytyy huomioida asiakkaan kyky osallistua ryhmämuotoiseen toimintaan. Kuntoutusta on keskimäärin viisi tuntia päivässä, joten siinä pitää huomioida myös jaksamisen näkökulma.

Asiakkaan toimintakyvyn riittävyys arvioidaan ja ratkaistaan asiakkaan hakemuksen ja sen liitteiden pohjalta. Harkinnanvaraisessa kuntoutuksessa kaikki lähtee lääkärin toteamasta kuntoutustarpeesta.
– Poikkeuksen tekevät omaishoitajien kurssit, joihin hakemiseen ei tällä hetkellä tarvita lääkärin lausuntoa.

Kurssien täyttöaste vaihtelee

Kuntoutuskurssihaussa Kelan sivuilla näkyy reaaliajassa, onko paikkoja vielä vapaana.
– Paikat jaetaan kriteerit täyttäville hakemusten saapumis- ja käsittelyjärjestyksessä. Se on kuitenkin muistettava, että harkinnanvaraista kuntoutusta myönnettäessä huomioidaan asiakkaan kokonaistilanne, eli asiakkaan sairaus ja sen vaikutus toimintakykyyn, sekä kuntoutustarve.

Täyttöaste kursseilla vaihtelee hyvin paljon kurssista riippuen. Pääsääntöisesti voi sanoa, että useimmille kursseille mahtuu, jos tarve ei ole välitön. Kursseja järjestetään ja niille voi hakea ympäri vuoden.

Minna Rautiainen ohjeistaa kuitenkin olemaan ensisijaisesti yhteydessä terveydenhuoltoon, jonka pitäisi terveydenhuoltolain mukaisesti pystyä järjestämään 65 vuotta täyttäneen, ennen Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta saaneen asiakkaan tarvitsema kuntoutus. Myös harkinnanvaraisen kuntoutuksen hakemiseen vaadittava lääkärinlausunto laaditaan terveydenhuollossa.

Teksti Mari Mäkinen
Kuvat Live-säätiö ja Invalidiliitto