Aivoinfarktin ja TIAn (transient ischemic attack) päivitetty Käypä hoito -suositus on julkaistu 1.11.2016. Aivoinfarkti on puutteellisen verenvirtauksen aiheuttama aivokudoksen pysyvä vaurio ja TIA on kohtausmainen, ohimenevä aivoverenkiertohäiriö. Suositus julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2006, ja edellinen päivitys siihen tehtiin 2011.

Käypä hoito -suosituksella pyritään vakiinnuttamaan aivoinfarktien ehkäisemisen, tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen käytäntöjä ja vähentämään aivoinfarkteja ja niiden aiheuttamaa vammaisuutta. Tavoitteena on myös parantaa ohimenevän aivoverenkiertohäiriön TIAn tunnistamista ja ennaltaehkäisyä.

– Suosituksen parissa työskentely oli kiinnostavaa ja opettavaista. Työryhmä muodosti konsensuksen lause lauseelta. Puheenjohtajalla oli tärkeä rooli huolehtia työskentelyn etenemisestä sovitussa aikataulussa, sillä helposti me innostuimme keskustelemaan jostakin kohdasta liian pitkäksi ajaksi, kertoo työryhmän jäsen, Invalidiliiton tutkimusjohtaja Sinikka Hiekkala. Hiekkala on ollut aikaisemminkin mukana työryhmässä.

Katsauksia kuntoutuksesta

Suosituksessa jokaisen esitetyn asian näytön ja siihen liittyvän lauseen taustana on näytönastekatsaus. Työryhmän jäsenten itsenäinen työskentely oli pääasiassa näytönastekatsausten tekemistä. Suosituksessa katsaukset saa klikattua auki A–D-kirjaimista.

Kirjain kertoo näytön vahvuudesta: A tarkoittaa vahvaa näyttöä ja D-kirjain, ettei kliinisiä tutkimuksia ole olemassa tai ne ovat menetelmällisesti heikkoja. Arvio perustuu tällöin pääosin kliiniseen kokemukseen ja osaamiseen.

Hiekkala kirjoitti suositukseen useita katsauksia aivoverenkiertohäiriön kuntoutuksesta. Hän on peruskoulutukseltaan fysioterapeutti ja väitteli aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kävelyn kuntoutuksesta Kuopion yliopiston neurotieteen laitoksella vuonna 2005.

– Katsausten tekeminen oli hyvä pakko päivittää omia tietoja aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuksesta. Aihe on ollut koko urani ajan osaamiseni ydinaluetta. Täydellistä suosituksesta ei saa koskaan, ei myöskään kuntoutuksen osalta, mutta tärkeimmät asiat nostetaan esille. Koska kehitettävää on aina, Käypä hoito -suosituksia päivitetään mahdollisuuksien mukaan muutaman vuoden välein, Hiekkala kertoo.

On tärkeää osallistua suositusten tekoon

Hiekkala pitää tärkeänä, että Invalidiliitto-konsernista osallistutaan suositusten tekoon. Validia Kuntoutuksen lääketieteellinen johtaja Pekka Rantanen on juuri aloittanut aivovamman Käypä hoito -suosituksen työryhmässä.

– Näin voimme organisaationa osallistua Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin tärkeään työhön riippumattomien ja tutkimusnäyttöön perustuvien kansallisten hoitosuosituksien aikaansaamiseksi. Tämä on myös yksi tapa palvella jäseniämme, joiden joukossa on myös näihin mainittuihin sairauksiin kuuluvia henkilöitä, Hiekkala sanoo.

Sinikka Hiekkalan kirjoittamat näytönastekatsaukset:

• Kävelyharjoittelun merkitys aivoverenkiertohäiriön varhaisvaiheessa
• Kävelyharjoittelun merkitys aivoverenkiertohäiriön myöhäisvaiheessa
• Käden tehostetun käytön kuntoutus aivoverenkiertohäiriön akuuttivaiheessa
• Käden tehostetun käytön kuntoutus aivoverenkiertohäiriön yli kolme kuukautta aiemmin sairastaneilla
• Kaksikätinen harjoittelu aivoverenkiertohäiriön subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa
• Peiliterapia aivoverenkiertohäiriöön sairastumisen jälkeen ylä- ja alaraajan motoriikan kuntoutuksessa
• Yläraajan mielikuvaharjoittelu aivoverenkiertohäiriön subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa
• Tuntoaistiin keskittyvät terapiat aivoverenkiertohäiriön subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa
• Videopelit yläraajakuntoutuksessa aivoverenkiertohäiriön subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa
• Ylä- ja alaraajan toiminnallinen sähköstimulaatio aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla
• Transkraniaalinen sähköstimulaatio (tDCS) päivittäisten toimintojen ja ylärajaan toiminnallisessa harjoittelussa aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla
• Akupunktion merkitys aivoverenkiertohäiriön motorisen halvauksen hoidossa
• Botuliinitoksiinihoidon merkitys paikallisen spastisiteetin hoidossa aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla
• Sopeutumisvalmennus ja ryhmämuotoinen psykososiaalinen tuki (yhdessä Erja Poutiaisen kanssa)