Selkäydinvaurioita aiheuttavat tapaturmat ja sairaudet. Tapaturmaisen selkäydinvamman saa Suomessa vuosittain yli sata henkilöä. Sairaudet aiheuttavat vähintään saman verran selkäydinvammoja. Suomessa on selkäydinvammaisia arviolta 3 000–5 000. Selkäydinvamman paras hoitokeino on ennaltaehkäisy.

Viimevuosina selkäydinvaurioita on syntynyt erityisen paljon keski-ikäisille tai vanhemmille henkilöille kotona ja mökeillä tapahtuvissa tapaturmissa, kuten kaatumisissa, kompastumisissa tai putoamisissa. Aikaisemmin tyypillinen, tapaturmassa selkäydinvaurion saanut henkilö on ollut nuori mies, joka vammautuu liikenneonnettomuudessa.

Kun selkäydin vaurioituu, viestien kulku aivoista selkäydintä pitkin muuttuu tai loppuu vaurion tasosta alaspäin. Vauriossa ylä- ja alaraajojen sekä vartalon lihasten voima ja toiminnat heikkenevät tai puuttuvat kokonaan. Myös erilaiset tuntoaistimukset (kosketus, kipu, syvä, asento, liike, lämpö, kylmä ja värinä) heikkenevät tai puuttuvat vaurion tasosta alaspäin. Kun vaurio on kaulaytimessä, siitä seuraa neliraajahalvaus, tetraplegia (ylä- ja alaraajat). Rinta- ja lannerangan vaurioissa syntyy vartalon tai vain alaraajojen halvaus, paraplegia. Kolme neljästä vammautuneesta joutuu käyttämään pyörätuolia.

Vuosittaisen selkäydinvammapäivän tarkoituksena on jakaa tietoa sekä vaikuttaa asenteisiin vammojen ehkäisemiseksi. Kansainvälisen selkäydinvammapäivän organisoi International Spinal Cord Society (ISCos).