Yli 65-vuotiaiden kohdalla vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista sekä kuntoutuksesta on vuodesta 2023 lähtien kuulunut hyvinvointialueille. Sitä ennen ne kuuluivat kunnille ja kaupungeille. 

Miten hyvinvointialueet hoitavat yli 65-vuotiaiden vaikeavammaisten vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen, kun se siirtyi niille Kelan vastuulta?

Invalidiliiton asiantuntija Riitta Saksanen tuntee huolen kuntoutuksensa riittävyydestä ja toteutumisesta jatkossa. Suomessa on 21 hyvinvointialuetta. Helsinki muodostaa yksin oman hyvinvointialueensa, muut hyvinvointialueet ovat usean kunnan ja kaupungin yhteenliittymiä.

– Invalidiliittoon tulee säännöllisesti huolestuneita yhteydenottoja yli 65-vuotiailta vaikeavammaisilta ihmisiltä, jotka ovat siirtyneet Kelan vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta julkisen terveydenhuollon kuntoutuksen piiriin. Yleisimmin kysytään, miten tätä terveydenhuollon kuntoutusta ylipäätään saadaan.

– He kertovat myös, etteivät ole saaneet yksilölliseen tarpeeseen sopivaa kuntoutusta. Yksilöllisen lääkinnällisen kuntoutuksen sijaan heille voidaan tarjota esimerkiksi ryhmämuotoista kuntoutusta, johon vaikeasti vammainen ei pysty edes osallistumaan, Saksanen sanoo.

Invalidiliiton tutkimuksen mukaan jo vamma sinänsä heikentää ikääntyneen vammaisen toimintakykyä samanikäistä tervettä ihmistä nopeammin.

– Tämän takia ikääntyvällä vaikeavammaisella pitäisi olla mahdollisuus pitää toimintakykyään yllä mahdollisimman pitkään kuntoutuksen keinoin. Valitettavasti kuntoutuksen määrä usein vähenee siirryttäessä Kelalta julkisen terveydenhuollon palveluihin.

– Myös kuntoutuksen toteutustavat muuttuvat, eivätkä ne välttämättä vastaa vaikeasti vammaisten tarpeisiin. Tämä voi puolestaan lisätä muiden palveluiden tarvetta. Osana kuntoutusta tulee huomioida toimivat apuvälineet, jotka tukevat ikääntyvien vammaisten ihmisten itsenäistä toimintakykyä, Saksanen muistuttaa.

Yksilöllisesti vai ryhmässä?

IT-lehti kysyi hyvinvointialueiden edustajilta, kuinka hyvin asia on hoidettu heidän hyvinvointialueillaan.

Vaikka kaikissa vastauksissa korostetaan yksilöllisiä tarpeita ja tavoitteita, järjestetään paljon kuntoutusta myös ryhmämuotoisena. Kainuussa myönnetään sekin, että hyvinvointialueen terapiamäärät ovat yleensä vähäisempiä kuin Kelan kuntoutuksessa.

Ylilääkäri Janika Iivonen, Varsinais-Suomen hyvinvointialue, toimintakykyä tukevat palvelut:
– Kuntoutuksen määrä ja tapa määritellään yksilöllisten arjen toimintakykyyn liittyvien tavoitteiden mukaisesti. Jotkut tarvitsevat useita eri terapialajeja. Terapiat yhteensovitetaan tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi kuntoutujan voimavarat ja tavoitteet huomioiden.

– Terapeuttimme ovat ammattitaitoisia ja pystyvät kuntouttamaan niin vaikeavammaisia kuntoutujia kuin niitä kuntoutujia, joilla on lievempiä toimintakykyrajoitteita. Toisinaan päädytään esimerkiksi sopivan terapeutin puutteen tai jonotilanteen vuoksi ostamaan palvelu kilpailutetulta palveluntuottajalta.

Virpi Heikkinen, avokuntoutuksen vastuualuejohtaja, Pirkanmaan hyvinvointialue:
– Kelan kuntoutusvastuun päätyttyä tehdään yksilöllinen kuntoutustarpeen arviointi, jonka perusteella kuntoutus järjestetään joko omana terapiatoimintana tai hankittuina (ostettuina) terapiajaksoina tai näiden yhdistelmänä. Kuntoutusta voidaan järjestää myös kokonaan ryhmämuotoisena tai jaksotettuna yksilöllisten terapiajaksojen kanssa.

– Kelan tilaston mukaan pirkanmaalaisia vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen saajia 60–64-vuotiaiden ryhmässä on ollut vuonna 2023 kuukausittain keskimäärin alle 200 henkilöä. Kelan kuntoutusvastuu päättyy Pirkanmaalla vuosittain useammalla kymmenellä henkilöllä.

Lotta-Sofia Kosonen, tulosaluepäällikkö, ylilääkäri, kuntoutuspalvelut, Etelä-Suomen hyvinvointialue:
– Jokaiselle Kelan kuntoutuksesta pudonneelle vaikeavammaiselle tekee ammattilainen uuden toimintakykyarvion. Sen pohjalta tehdään uudet tavoitteet ja suunnitelma siitä, millä tavalla kuntoutujaa voitaisiin jatkossa tukea hänen päivittäisissä toimissaan.

Pyrimme esisijaisesti hoitamaan kuntoutuksen omana toimintana, kartoitamme lisäksi mahdolliset yhteistyökumppaniemme palvelut ja tarvittaessa annamme palvelusetelin jatkokuntoutuksen järjestämiseksi.

Esa-Petri Nurmela, kuntoutuksen palvelualuepäällikkö, Kainuun hyvinvointialue:
– Fysioterapian palvelu tuotetaan pääsääntöisesti ryhmämuotoisena, mutta fysioterapia voidaan tuottaa yksilöterapianakin. Terapiamäärät ovat yleensä vähäisempiä kuin Kelan myöntämissä kuntoutuksissa.

Kokemuksemme mukaan Kainuun hyvinvointialueella pystytään järjestämään tarpeen arviointi ja kuntoutus keskimääräistä nopeammin kuin muualla Suomessa. Myös kuntoutuksen seuranta on säännöllistä.

Sanna Vuorinen, palveluyksikköpäällikkö, kuntoutuksen palvelulinja, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue:
– Lääkinnällisen kuntoutuksen toteuttamisessa yli 65-vuotiaiden osalta ei ole ollut hyvinvointialueellamme haasteita. Kuntoutus toteutuu hyvin kaikkina terapiamuotoina koko alueella.

Antti Hedman, johtajaylilääkäri, Pohjois-Savon hyvinvointialue:
– Kelan yksilöterapioiden jälkeen meillä siirretään kuntoutusvastuuta enemmän kuntoutujalle itselleen ja hyödynnetään myös ryhmämuotoisia kuntoutusjaksoja. Kuntoutukset järjestetään meillä yleensä jaksottaisina, ei jatkuvina, kuten Kelalla on tapana järjestää.

Teksti Timo Kiiski
Kuva Eve Poom