Kuntoutusjärjestelmää uudistetaan perin pohjin käsi kädessä sote-uudistuksen kanssa. Tavoitteena on, että kuntoutuja hyötyy muun muassa päällekkäisyyksien poistumisesta.

Suomen kuntoutusjärjestelmä ei ole kaikista ihanteellisin kuntoutujan kannalta. Haasteina on esimerkiksi katkoksia tiedonkulussa, puutteita kuntoutustarpeen tunnistamisessa, päällekkäisyyttä säädöksissä ja hoitopoluilta tipahtamista.

Tarpeellinen kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus onkin ollut työn alla jo pitkään. Vuosina 2016–2017 toimi kuntoutuksen uudistamiskomitea, joka loppuraportissaan listasi mittavan listan uudistusehdotuksia.

Hallituskausikin on tuon jälkeen vaihtunut, mutta uudistus jatkuu edelleen sosiaali- ja terveysministeriön johdolla.

Helmikuun lopulla perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru kutsui koolle sosiaali- ja terveysministeriöön kuntoutuksen pyöreän pöydän jatkamaan keskustelua. Invalidiliiton edustajana pyöreän pöydän keskusteluun osallistui kuntoutusasiantuntija Hannu Kapanen.

Mukana laaja-alaisesti kuntoutuksen toimijoita: muun muassa Kelan, julkisen terveydenhuollon, kuntoutuslaitosten, Suomen sosiaali ja terveys ry Sosten, Vammaisfoorumin, Kuntaliiton ja työeläkelaitosten edustajia sekä useita kuntoutuspalveluja tarjoavien toimijoiden edustajia.

STM:n esittelijöinä toimivat kuntoutuskoordinaattori Seija Sukula ja kuntoutuksen erityisasiantuntija Anne Kanto-Ronkanen. Heidän mukaansa kuntoutusalan toimijoiden kokoontumisia tullaan jatkamaan verkkokokouksina.

– Tarkoitus on kokoontua erilaisilla kokoonpanoilla ja keskustella erilaisista kuntoutuksen teemoista. Kutsumme kuntoutusalan asiantuntijoita mukaan keskusteluun, sanoo Seija Sukula. Hän koordinoi ministeriössä kuntoutuskomitean uudistusten toimeenpanoa.

– Ilman muuta koronavirus hidastaa asioiden eteenpäin vientiä. Emme kuitenkaan kumpikaan Seijan kanssa ole etulinjassa. Me valmistelemme kuntoutusuudistusta sen, mitä kerkiämme. On vaikea ennustaa, missä määrin korona lopullisesti hidastaa asioita, toteaa Anne Kanto-Ronkanen.

Tämän kevään aikana kootaan yhteen ehdotuksia kuntoutusjärjestelmän uudistusta varten. Nämä kootaan toimenpidesuunnitelmaan, joka julkistetaan kesällä tai alkusyksystä.

– Suunnitelman toimeenpano jatkuu tällä hallituskaudella, osa jää ehkä seuraavaan hallituskauteen, kertoo Seija Sukula.

Mihin käytännön kysymyksiin kuntoutusuudistus tuo muutosta?

Invalidiliiton Hannu Kapanen nostaa esiin muun muassa toimintojen päällekkäisyydet.

– Päällekkäisyyksiä pyritään poistamaan sillä, että kun uudistuksessa avataan lakikokonaisuuksia ja muutetaan yhtä lakia, tarkistetaan muutoksen vaikutukset toisiin lakeihin. Kokonaisuus pitää yhtenäistää, selittää Kanto-Ronkanen.

Yksi suuri STM:n nostama teema uudistuksessa on kuntoutuksen vienti kuntoutujien normaaliin arkeen ja koteihin.

– Nyt pyritään pois niin sanotusta koppikuntoutuksesta, jossa mennään jonnekin tapaamaan terapeuttia
ja kuntoutumaan. Kuntoutusta viedään osaksi normaalia arkea, ja se voi tapahtua esimerkiksi osana tavallista koulupäivää tai aamusyömistä, Sukula toteaa.

– Tämä ei kuitenkaan poista ammattilaisten roolia, vaan kuntoutus on edelleen asiantuntijoiden vastuulla ja ohjauksessa. Kuntoutusvastuuta ei sysätä jollekin muulle, vaikka kuntoutus tapahtuisi arjessa ja kotona, Kanto-Ronkanen jatkaa.

Kuntoutusuudistusta toteutetaan käsi kädessä sote-uudistuksen kanssa. Tämä tuo tullessaan muun muassa osatyökykyisille ja työttömille suunnatun työkykyohjelman ja lapsiperheiden perhekeskukset.

Hannu Kapanen muistuttaa erilaisista fyysisesti vammaisille ja toimintarajoitteisille henkilöille tärkeistä kuntoutusteemoista.

– Vaikeavammaisten henkilöiden kuntoutuksen tarve on pysyväisluonteista. Tämä tulee huomioida kuntoutuksen saatavuudessa. Lisäksi tavoitteena on usein yksinkertaisesti toimintakyvyn ylläpito ja alenemisen esto, ei niinkään lisääminen. Yksi väliinputoajaryhmä kuntoutujissa ovat henkilöt, joilla on useita sairauksia.

– Kun on useampia sairauksia, niiden vaikutus kumuloituu, ja toimintakyky laskee selvästi. Haittavaikutus on moninkertainen. Tämän ryhmän tarpeet tulevat lisääntymään – riittää kun katsoo Suomen ikäpyramidia ja ikääntyneiden osuutta siinä. Heitä varten pitää arvioida henkilön kokonaistilanne: arki, ympäristö ja toimintakyky.

Invalidiliiton kuntoutusteemoja

• Arvioidaan kuntoutustarve osana kiinteää, katkeamatonta hoitopolkua
• Varmistetaan kuntoutuksen oikea-aikaisuus
• Turvataan sairastuneen tai vammautuneen lähipiirille tarvittava kuntoutus, kuten sopeutumisvalmennus
• Vastataan nykyistä paremmin myös yli 65-vuotiaiden vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten kuntoutustarpeeseen
• Huomioidaan käyttäjien kokonaistilanne ja kuullaan heitä paremmin apuvälineasioissa
• Vältetään tarpeettomia viivästyksiä apuvälineprosesseissa ja apuvälineiden huolloissa
• Mahdollistetaan rikkoutuneiden apuvälineiden huoltopalvelut myös iltaisin ja viikonloppuisin
• Tunnustetaan avustajakoirien asema lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä

Teksti: Veera Saloheimo