Hyvinkääläinen Pirkko Kilpeläinen toipui hyvin molemmista lonkan tekonivelleikkauksista aktiivisella kuntoutuksella. Nyt yli kymmenen vuotta myöhemmin, on käynyt ilmi, että toinen nivel jäi ensimmäisessä leikkauksessa väärään asentoon.

Kipu oli ennestään tuttua reumaa sairastaneelle Pirkko Kilpeläiselle. Niinpä hän sinnitteli pitkään myös lonkkakipujen kanssa ennen kuin hakeutui lääkäriin vuonna 2008.
– Kävelimme mieheni kanssa kotoa parin kilometrin matkan teatterille, mutta näytöksen jälkeen kipu oli niin sietämätön, etten pystynyt enää kävelemään takaisin, Kilpeläinen muistelee.

Lääkärissä Kilpeläiselle ehdotettiin lonkan tekonivelleikkausta.
– Minulla on yliliikkuvat nivelet, jotka vaikeuttivat diagnosointia. Kuvissa tilanne kuitenkin paljastui, ja olin jo aika huonossa kunnossa, kun minut leikattiin, Kilpeläinen muistelee.
– Päätin käyttää julkisen puolen palvelua, vaikka vakuutukseni olisi korvannut leikkauksen myös yksityisessä sairaalassa. Luotin julkisen sairaanhoidon osaaviin lääkäreihin, hän jatkaa.

Tammikuussa 2009 tehty leikkaus sujui hyvin. Saman vuonna Suomessa tehtiin yli 7 000 lonkan tekonivelen ensileikkausta.
Kun Kilpeläisen vasen lonkka leikattiin vuonna 2019, leikkausten vuosittainen määrä oli kasvanut jo yli 10 000:een, ja kasvun ennustetaan vain kiihtyvän väestön ikääntymisen myötä. Vertailun vuoksi, polven tekonivel asennetaan vuosittain noin 9 000 potilaalle.

Kuntoutuminen potilaan vastuulla

Leikkauksen syynä on yleensä kipua aiheuttava nivelrikko tai tulehduksellinen reuma. Leikkausta harkitaan, kun kivut ovat edenneet niin voimakkaiksi, että ne häiritsevät potilaan arkea. Leikkauksessa rikkinäinen nivel korvataan keinomateriaaleista kuten metallista ja muovista valmistetulla nivelellä.

Valtaosa leikkauksista tehdään polven ja lonkan niveliin. Tekoniveliä voidaan asentaa myös nilkkaan, olkapäähän, kyynärpäähän, ranteeseen ja sormien pikkuniveliin.

Tekonivelleikkaukset kuuluvat niihin lääketieteen hoitomuotoihin, joista potilaat kokevat saavansa todellisen avun.
– Kivut jäävät leikkauspöydälle. Ei kuitenkaan pidä kuvitella, että homma on sillä selvä. Leikkauksen jälkeen alkaa pitkä kuntoutumisjakso, Kilpeläinen muistuttaa. Hoito ja koko kallis leikkaus menee hukkaan, jos ei itse ota vastuuta omasta kuntoutumisestaan.

Kokonaisvaltaiseen kuntoutumiseen voi kulua vuosi. Liikuntaharjoitukset kannattaa aloittaa jo ennen leikkausta, jolloin toipuminen sujuu paremmin.

Leikkauksen jälkeen liikkeelle kehotetaan lähtemään fysioterapeutin avustuksella jo samana tai viimeistään seuraavana päivänä leikkauksen jälkeen. Pahimpien leikkauskipujen hellitettyä potilas pääsee kotiin ja voi aloittaa kuntoutumisen ohjeiden pohjalta. Kyynärsauvoja tarvitsee kävelyn tueksi yleensä 2-4 viikkoa.

Kilpeläinen hakeutui molemmilla leikkauskerroilla fysioterapeutin hoitoon ja kuntoutti itseään ammattilaisen avustuksella useita kuukausia.

Vanha löydös vaatisi uuden leikkauksen

Kilpeläinen kuntoutui ensimmäisestä leikkauksesta täysin työkykyiseksi. Eläkkeelläkin elämä on ollut aktiivista. Kilpeläinen on mukana yhdistystoiminnassa ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin potilasraadissa sekä työskentelee pari tuntia viikossa Hyvinkään sairaalan aula-avustajana.

Moni asia on tietenkin viimeisen vuoden aikana rajoittunut tai jäänyt pois koronan takia. Kilpeläinen käy kuitenkin tekemässä pitkiä kävelylenkkejä, lukee paljon ja kirjoittaa omaa elämäkertaa.

Syksyyn 2020 asti harrastuksiin kuului myös jooga. Siellä ilmeni kuitenkin ongelma lonkkien kanssa. Kahdesti lonkka meni sijoiltaan, mutta se saatiin omin voimin takaisin paikoilleen. Kilpeläinen hakeutui kuitenkin lääkäriin. Lonkka kuvattiin, ja lääkäri lupasi palata asiaan. Mitään ei kuulunut ennen kuin lonkka meni jälleen sijoiltaan.

Kolmannella kerralla kipu oli niin sietämätön, että Kilpeläinen kiidätettiin sairaalaan, jossa tarvittiin nukutus lonkan paikoilleen rusauttamiseksi. Ilmeni, että vuonna 2009 tehdyssä leikkauksessa lonkkanivelen asento oli jäänyt vääräksi. Vaihtoehtoja oli kaksi: joko lonkka voidaan leikata uudelleen tai sitten Kilpeläisen täytyy vain opetella elämään lonkan kanssa.
– Olen nyt 77-vuotias. Lonkkaleikkaus ei ole mikään pikkujuttu, vaan vaatii pitkän kuntoutusprosessin, joten päätin pärjätä tämän kanssa.

Teksti Tiina Parikka
Kuva Timo Porthan

It Info

Lonkan tekonivelleikkaus

• tehdään nivelen tuhoutumisen ja siihen liittyvän kivun ja liikerajoitusten takia
• nivelen tuhoutumisen syynä voi olla nivelrikko, nivelreuma, tuore vamma tai vanhan vamman jälkitila
• leikkauksiin tullessa ei saa olla samanaikaisia bakteeritulehduksia
• leikkaus tehdään tavallisesti selkäydinpuudutuksessa
• nuorille tehdään myös lonkan pinnoitetekoniveliä, jos reisiluun päässä ei ole laajoja eroosio- tai kystaonteloita tai merkittävää osteoporoosia
• leikkauksesta kuntoutumiseen kuluu noin kolme kuukautta
• kipulääkitystä tarvitaan tyypillisesti 4-12 viikkoa
• potilaista yli 90 prosenttia saa hyvän 10 vuoden ennusteen
• nykyisin proteesien käyttöikä on noin 20 vuotta
• potilaaksi yksityissairaalaan pääsee myös laillistetun lääkärin lähetteellä, kotikunnan myöntämällä maksusitoumuksella / palvelusetelillä.
• terveydenhuoltolaki mahdollistaa vapaan hoitopaikan valinnan mistä tahansa Suomen erikoissairaanhoidon julkisesta yksiköstä. Valinnanvapaus koskee kiireetöntä sairaalassa annettavaa erikoislääkärin palvelua ja hoitoa. Se koskee myös tekonivelleikkauksen jälkeistä seurantaa ja mahdollisia kiireettömiä uusintaleikkauksia.
• vapaan hoitopaikan valinnan perusteella hoitosi maksaa saman kuin oman kotikunnan lähisairaalassa.
• palvelusetelin saaja voi itse valita hoitopaikkansa sellaisista palveluntuottajista, jotka kotikunta on hyväksynyt omaan palveluntuottajarekisteriinsä.

Lähteet: Reumaliitto, Mehiläinen ja Coxa