Vammaisaktivisti Riikka Nieminen irtisanoi vuokra-asuntonsa ja teki kodin matkailuautoon. 2,5 vuoden aikana seikkailu vei Riikan ja elämänkumppani Joni Mahlamäen matkailuautolla halki Euroopan.

Matkailuautossa asuessaan Riikka Nieminen oppi kantapään kautta pyörätuolikaravaanarin haasteet, mutta myös mahdollisuudet. Astmaatikon oli myös helpompi hengittää Espanjan ja Portugalin meri-ilmastossa. Riikka käyttää pyörätuolia, mutta pystyy jonkin verran kävelemään kepin tukemana.

– Liikkuminen matkailuautossa on ollut jopa helpompaa kuin irtisanomassani avarassa asunnossa. Minulla menee tasapaino herkästi jatkuvan kivun seurauksena. Matkailuautossa saan aina tukea seinistä ja tasoista, Riikka sanoo.

Vuokraamalla alkuun

Riikka ja Joni hankkivat tuntumaa karavaanarielämästä vuokraamalla matkailuauton talvella 2021.
– Sen jälkeen tutkimme netissä paljon erilaisia vaihtoehtoja. Minua kauhistutti ottaa 70 000 euroa lainaa, mutta Joni kannusti. Löysimme Sunlight T69L -matkailuauton, jossa oli kaksi porrasta sisällä, mutta loogisissa kohdissa. Siinä oli myös saarekevuode, jonne olisi helppo mennä. Avoin ruokailuryhmä antaa lisätilaa ruoan valmistamiseen.

Vuodesta 2006 lähtien Riikka on kärsinyt kroonisesta kivusta rintakehällä. Kipu kuormittaa aivoja ja aiheuttaa tasapaino-ongelmia: viestit keskivartalon lihaksille eivät kulje. Lyhyillä matkoilla Riikka tarvitsee kävelykeppiä ja rollaattoria. Pidemmät matkat hän taittaa sähköpyörätuolilla.

Ensimmäinen puolen vuoden reissu suuntautui kotimaahan. Koska sähköpyörätuoli painoi yli 100 kiloa, eikä sen takia mennyt matkailuautoon, Riikan piti vaihtaa takaisin manuaalipyörätuoliin, jota Joni työnsi.

Vesiletku petti

Ensimmäiselle puolen vuoden ulkomaanreissulle Riikka ja Joni pääsivät helmikuun 2022 lopulla.
– Minulla on hengityksen kanssa haasteita, ja käytän kolmea erilaista inhaloitavaa lääkettä astmaan. Nukuimme luonani pääsääntöisesti ulkona parvekkeella, myös talvella. Kuiva, pölyinen sisäilma on ihan kaameaa. Siksi houkutti lähtö Portugaliin tai Espanjaan.

Ajoimme pohjoisesta Ruotsista ja siltojen yli Saksaan, sieltä eri maiden kautta Portugaliin. Paluumatkan teimme Puolan ja Baltian kautta, Virosta palasimme laivalla Suomeen, Riikka kertoo.

Toinen reissu lokakuussa 2022 venähti kolmeksi kuukaudeksi. Turvallisuussyistä Riikka ja Joni yöpyivät pääasiassa maksullisilla leirintäalueilla. Ilmaisia palvelupisteitä löytyi park4night-sovelluksen kautta.
– Käytimme paljon aidattuja ja valvottuja leirintäalueita, joilla vuorokausi kaikkine palveluineenkin maksaa 10-20 euroa. Täällä Suomessa leirintäalueen vuosikausihinta on yleensä 25-50 euroa, Riikka sanoo.

10 neliön tilaihme

Tällä hetkellä Riika ja Joni asuvat pysyvässä asunnossa Helsingissä, ja asuntoauto seisoo käyttämättömänä Jonin äidin pihalla. Matkailuautoilun suoma vapaus on tehnyt Riikkaan ja Joniin lähtemättömän vaikutuksen. He jo suunnittelevatkin uutta matkailuautoa.

– 10 neliön asuintila riittää aika paljon kaikkeen. Itse asuin ennen matkailuauton ostoa isossa kolmiossa ja keräsin hirveästi tavaraa, joista monet huomasin lopulta aika tarpeettomiksi.

Tarkista tuontiauton verottomuus

– Uudet matkailuautot ovat Suomessa lähes poikkeuksetta autoverottomia. Sen sijaan ulkomailta matkailuauton käytettynä hankkivan kannattaa katsastuskonttorilla varmistaa, että auto täyttää matkailuauton kriteerit. Jos autoon tulee veroa, niin siihen voi sitten vammaisuuden perusteella hakea myös palautusta, sanoo autoverotuksen asiantuntija Jyrki Pellikka verohallinnosta.

Verottajan näkökulmasta matkailuauto on erikoiskäyttöön valmistettu M-luokan ajoneuvo, jonka sisällä on oltava muun muassa istuimia ja pöytä, vähintään kaksi aikuisille mitoitettua makuupaikkaa, keittomahdollisuus ja kiinteästi asennettu ja paloturvallinen sähkö-/kaasujärjestelmä.

Hyvinvointialueen sosiaalitoimi voi myöntää vammaiselle henkilölle tukea matkailuauton hankintaan vammaispalvelulain nojalla.
– Auton hankintatuki on määrärahasidonnainen ja harkinnanvarainen taloudellinen tukimuoto, jonka hyvinvointialueet voivat kohdentaa haluamallaan tavalla, kertoo Invalidiliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Saksanen.

Retkeilyauto räätälöidään

Apuvälineratkaisuja vammaisten itsenäiseen autoiluun tarjoavan Careha Finlandin Vesa Sydänmaalle tulee vuosittain muutamia pienempiä retkeilyautoja työn alle.

– Nämä autot ovat yleensä pienempiä pakettiautoja, Mercedes-Benz Sprinttereitä ja Volkswagen Kraftereita. Ne eivät siis ole välttämättä samalla tavalla varustettuja, kuin isommat matkailuautot.

Näitä retkeilyautojen muutostöitä olemme toteuttaneet joitakin lähinnä itse autoaan ajaville liikuntarajoitteisille. Isoja matkailuautoja meille ei tule senkään takia, että monet saattavat ostaa niitä jo valmiiksi apuvälineineen varusteltuina ulkomailta, Sydänmaa sanoo.

Sydänmaa muistuttaa myös, että moni järeämpi matkailuauto painaa yli 3 500 kiloa ja sellaisella ajamiseen kuljettajalla pitää lain mukaan olla kuorma-autolla ajamiseen vaadittava C-luokan ajokortti.
– Tämä taas voi olla liikuntarajoitteiselle lähes ylivoimainen haaste jo senkin takia, että lain mukaan kuorma-autokortin saajan pitää lain mukaan kyetä itse myös korjaamaan autonsa, Sydänmaa sanoo. Jollei henkilö sitten ole jo entuudestaan C-kortin haltija.

Teksti Timo Kiiski
Kuvat Timo Kiiski, Riikka Niemisen albumi