Aitoa, monimuotoista suomalaista luontoa pääsee kokemaan kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla, mutta ihanan luontonautinnon voi löytää myös kaupunkien ulkoilumetsistä.

Luontoretkikohteiden esteettömyyttä on kehitetty viime vuosina paljon. Usein esteettömyys tarkoittaa kuitenkin sitä, että myös avustajaa tarvitaan. Aktiivisimmat luontoliikkujat käyttävät retkillä uusia apuvälineitä kuten maastopyörätuoleja.

Ympäri Suomen

Metsähallituksen ylläpitämissä kansallispuistoissa löytyy useita esteettömiä reittejä eri puolilla Suomea. Ne on tehty tasoittamalla ja pinnoittamalla polkuja, jolloin pyörätuolilla tai muilla apuvälineillä kulkeminen käy helpommin. Niiden varrella on usein esteetön käymälä ja tulentekopaikka.

Kansallispuistoista löytyy myös leveitä pitkospuureittejä, joita pitkin saattaa päästä pyörätuolilla hyvinkin pitkälle.

Jos kohteessa on lintutorni, sinne on saatettu rakentaa pyörätuoliramppi ja katselulava. Esimerkiksi maan upeimmalla kosteikolla Liminganlahdella Oulun lähistöllä on liikuntaesteiset on huomioitu pysäköintipaikoista lähtien. Lintutornille johtavat 600 metrin pituiset pyörätuolipitkospuut.

Uutta ihasteltavaa tarjoaa viime vuonna perustettu Hossan kansallispuisto, jossa niin ikään on satsattu esteettömyyteen; reittejä on useita ja ne ovat monipuolisia. Pisimmällään voi kelata 1,5 kilometrin päähän Muikkupuron laavulle.

Hossassa on myös useampi esteetön vuokrakämppä yöpymistä varten. Lisäksi alueella on neljä kalastuslaituria, joilta voi kalastaa pyörätuolista.

Repovesi suosittu

Kymenlaaksossa sijaitseva Repovesi on yksi valtakunnan vilkkaimmista kansallispuistoista. Myös siellä reitistöä kehitetään jatkuvasti. Syynä on eroosion estäminen ja luontoarvojen säilyttäminen.

Metsähallituksen puistonhoitaja Anne Pyykönen sanoo, että Repovedellä rakenteita korjattaessa tai uusia rakennettaessa huomioidaan samalla myös esteettömyyttä. Repovedellä on haasteensa, sillä maasto on hyvin vaihtelevaa ja korkeuserot suuret.

Etenkin lapsiperheiden vetonaula on Lapinsalmen sisääntulolta lähtevä reitti, jossa Kapiansalmi ylitetään riippusiltaa pitkin. Silta on kapea, eikä sitä pääse kulkemaan pyörätuolilla. Vesistön voi silti ylittää jännällä tavalla Ketunlenkin lossilla, kunhan mukana on avustaja.

Esteettömyyttä kohennetaan Sukeltajanniemen telttailualueella, jonne pääsee Repoveden pohjoispäästä Saarijärven sisäänkäynniltä. Sinne on pian tulossa myös invakäymälä, lisäksi hiekkapolkua kestävöidään ja nuotiopaikkaa parannetaan. Myös kansallispuiston eteläpäästä Tervajärven sisäänkäynnin lähistöllä sijaitsevaa Talaksen tulentekopaikkaa kunnostetaan esteettömäksi.

Puiston sisäosissa retkeily onnistuu kenties parhaiten saapumalla vesitse Orilammen majalta Kuutin kanavalle.

Esteettömyyttä on monenlaista

Soveltava Liikunta SoveLi ry uurastaa esteettömän luontoliikunnan eteen. Yhdistys on tehnyt viisi vuotta yhteistyötä Metsähallituksen kanssa kouluttamalla henkilöstöä uudenlaiseen luonnossa kulkemisen ajatukseen. SoveLilla on tarjota käyttäjäkokemuksia ja kehittämisideoita yhdistyksen 20 jäsenjärjestöltä ja heidän jäsenistöltään, ja myös kunnilta ja muilta yhteistyökumppaneilta löytyy paljon tietotaitoa.

– Metsähallituksella on hyvä tahtotila luoda kaikille soveltuvia retkeilykohteita. Täysin esteetöntä luontokohdettahan ei ole olemassakaan, mutta useimmissa kohteissa voidaan parantaa saavutettavuutta, SoveLin asiantuntija Virpi Mäkinen sanoo.

Hän toteaa, että esteettömyyskokemus on myös aina yksilöllinen.

– Esteettömyydessä ei ole kyse vain liikkumisen esteettömyydestä vaan siinä otetaan huomioon esimerkiksi näkemiseen, kuulemiseen, kommunikaation, mielen kuntoon ja viestintään liittyvät asiat.

– Suurin ja tärkein työ on saada kohdekuvaukset luontoon.fi -sivuille kuntoon ja saada kohteisiin esteettömät wc:t. Nettisivuilla kannattaa kuvailla tarkasti ja yksityiskohtaisesti esteettömiä kohteita sekä tarjolla olevia luontopalveluja. Näin liikkuja voi itse ratkaista, soveltuuko reitti hänen tarpeisiinsa.

Aito luontokokemus

Osa esteettömyyttä tarvitsevista luontoihmisistä räätälöi itselleen omat retkipaikkansa. Jotkut ovat keksineet retkeillä ruuhka-aikojen ulkopuolella; kalojen levollinen narraaminen tai lintujen seuraaminen sopii parhaiten aamunkoittoon tai päivänlaskuun, jolloin autoilla liikkuvat perheretkeilijät ja turistiporukat ovat unten mailla.

Eräs vaikea kysymys on, miten aito luontokohde saadaan esteettömäksi, rakentamatta sitä kuitenkaan liiallisesti.

– Osa retkeilijöistä haluaa kulkea pitempään ja yöpyä. Toiveemme olisikin saada pitkiä, kaikille soveltuvia luontoreittejä. Tulevaisuudessa voidaan rakentaa esimerkiksi esteettömäksi varusteltuja kohteita, joista on mahdollisuus tehdä useampaan suuntaan päivämatkan pituisia lenkkejä, Mäkinen suunnittelee.

IT Info

• Esteettömiä luontokohteita löytyy netistä Luontoon.fi sivuilta. Valitse retkikohde/soveltuvuus/esteettömiä reittejä ja palveluja.
• Maastoliikennelain mukaan vaikeasti liikuntavammainen henkilö ja hänen saattajansa voivat liikkua maastossa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ilman maanomistajan lupaa. Lupa haetaan Trafista tai alueellisesta ELY-keskuksesta.
• Luontoliikunnan kehittämistyöstä kiinnostuneille www.soveli.fi/kehittäminen/luontoliikunta-sopii-jokaiselle/ tai virpi.makinen@soveli.fi

Luontoon.fi-sivusto suosittelee esteettömille retkille:
- Etelä-Konneveden kansallispuisto
- Hossan kansallispuisto
- Laajalahden luonnonsuojelualue
- Langinkosken luonnonsuojelualue
- Leivonmäen kansallispuisto
- Liminganlahden luontokeskus
- Napapiirin retkeilualue
- Muuksion kansallispuisto
- Paukaneva
- Seitsemisen kansallispuisto
- Teijon kansallispuisto

Teksti Sirpa Palokari
Kuvat SoveLin kuvapankki