Rea Konttinen katselee pyörätuolissaan Helsinki-Vantaan lentoaseman lähtevien lentojen aikataulua. Vieressään hän kuljettaa pinkkiä matkalaukkua tottunein ottein. Keniassa vuonna 1992 tapahtuneen vammautumisen jälkeen Konttinen on tehnyt pyörätuolin kanssa kymmeniä lentomatkoja, sillä hän toimii vammaisten kehitysapujärjestö Abiliksen projektikoordinaattorina.

Työ on vienyt Konttisen muun muassa Kaakkois-Aasiaan, jossa edistetään Abiliksen tuella vammaisten ihmisten itsenäistä elämää ja osallistumista, oikeuksia, järjestötoimintaa sekä koulutusta ja työllistymistä.

Avustaja saattaa koneeseen

Euroopan Unionin lentoasemilla vammaisilla matkustajilla on oikeus saada asiointi- ja saattoapua.
Suomessa lentokenttäavustajat ovat hyvin koulutettuja. Suomalainen lentoasemayhtiö Finavia on yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa laatinut avustajille koulutusohjelman Euroopan vammaisfoorumin aineiston pohjalta. Kentällä etukäteen varatun avustajan saa Finavian mukaan paikalle jopa kymmenessä minuutissa, ilman varaustakin 45 minuutissa.

Helsinki-Vantaan lentoasemalla avustajaan saa puheyhteyden ”kutsupisteellä”, jolta avustaja tarvittaessa saattaa avustettavan koko matkan lentokoneen istuimelle asti. Turvatarkastuksessa pyörätuoli ja muut apuvälineet tarkastetaan käsin.

– Minut otetaan turvatarkastuksessa sivuun, ja joskus koko pyörätuoli halutaan läpivalaista, Konttinen kertoo.

– Passintarkastuksessa täytyy myös kulkea virkailijan kautta, sillä pyörätuolilla ei pääse porteista, joilla passin voi skannata.

Avustajaa Konttinen tarvitsee vasta siirtyessään lähtöportilta lentokoneeseen. Lentokoneessa helpointa on siirtyä istuimelle, josta käsinoja nousee ylös.
Jos lentokone on kentällä kauempana, pyörätuolimatkustaja viedään Helsinki-Vantaan kentällä koneeseen niin sanotulla ”high loaderilla”. Se on auto, joka nostaa pyörätuolimatkustajan lentokoneen ovelle.

Lennolla siirtotuoli on tärkeä

Lentokoneessa matkustajan oma pyörätuoli viedään ruumaan. Konttisen pyörätuoli on aina saapunut kohdemaahan hyvässä kunnossa, mutta sen kertoessaan hän koputtaa puuta. Konttinen pyytää esimerkiksi välilaskuilla pyörätuolinsa kentälle, jotta näkee sen olevan mukana ja kunnossa sekä itsenäisesti kulkemaan lentokentällä.

– Pyörätuoleja heitellään samaan tapaan kuin matkalaukkuja, ja yhden tuttuni pyörätuoli hajosi kerran jo menomatkalla aivan soikeaksi, Konttinen sanoo.

– Kuljetan siksi pyörätuolin pienempiä varaosia mukanani, sillä kehitysmaista niitä ei löydy.

Lentomatkan aikana pyörätuolia käyttävän haasteeksi nousevat WC-käynnit. Konttinen kysyy aina lentoyhtiöltä etukäteen, onko koneessa niitä varten siirtotuoli.

– Ystävälleni ei ulkomaisen lentoyhtiön koneesta löytynyt siirtotuolia, Konttinen kertoo.

– Yksi matkustajista oli tarjoutunut kantamaan hänet, mutta lentoemännät eivät antaneet siihen lupaa. Lopulta ystäväni joutui raahautumaan vessaan käytävää pitkin.

Pääosin avustaminen on Konttiselle lennoilla löytynyt, esimerkiksi Finnairin Bangkokin-lennoilla se toimii hänen mielestään hyvin. Täysin Konttinen ei avustamisen saamiseen kuitenkaan luota.

– Ennen lentomatkaa aloitan kropan kuivattamisen, jotta vessassa täytyisi käydä mahdollisimman vähän, Konttinen sanoo.

– Se ei tietenkään ole terveellistä, lentomatkoillahan pitäisi juoda erityisen paljon.

Kun kone laskeutuu kohdemaahan, Suomen lentoasemien esteettömät tilat ja koulutetut avustajat jäävät taakse. Varsinkin Euroopan ulkopuolella pyörätuolimatkustajan on varauduttava ja sopeuduttava monenlaisiin käytäntöihin.

Pyörätuolin kanssa matkustavaa Konttinen kehottaa varaamaan matkustamiseen ennen kaikkea reilusti aikaa. Itse hän saapuu lentokentille kaksi tuntia ennen lennon lähtöä.

Lue lisää Finavian ja Abilis-säätiön kotisivuilta. 

Teksti Piritta Porthan
Kuva Timo Porthan