Vammaisten kuljetuspalveluihin eivät ole tyytyväisiä sen enempää asiakkaat kuin kuljetusyrittäjätkään.

Taksipalveluiden tilanne huononi merkittävästi, kun uusi liikennepalvelulaki astui voimaan 1.7.2018. Laki purki hintasääntelyn ja vapautti taksiluvat kilpailulle. Kuljettajien ammattipätevyysvaatimuksetkin kumoutuivat. Samalla alkoi Kelan kilpailuttamien välityskeskusten toiminta.

Kela-matkoina korvataan terveydenhuollon matkoja hoitoon, tutkimuksiin ja kuntoutukseen.

Kuntien myöntämiä kuljetuspalveluja ja niihin liittyviä saattajapalveluja järjestetään puolestaan vaikeavammaiselle henkilölle, joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia.
Vammaispalvelulain mukaisena kuljetuspalveluna ei korvata matkoja henkilölle, joka saa näitä matkoja muun lain kuten esimerkiksi Kelan vastuulle kuuluvan sairausvakuutuslain nojalla.
– Kuljetuspalveluita on kilpailutettu kunnissa jo kauan. Mutta viime aikoina kilpailutusten määrä on laajentunut valtakunnallisesti, Invalidiliiton lakimies Elina Nieminen sanoo.

Invalidiliiton selvityksissä välityskeskusten toiminta nousi esiin yhtenä keskeisenä ongelmana Kela-matkoissa. Matkan tilaaminen edellytti useita soittoyrityksiä, tilauksia oli kadonnut tai tietotaito asiakkaan ohjaamisessa oli puutteellinen. Vastauksissa korostuivat matkojen myöhästymiset ja pitkät odotusajat.

Vammaispalvelulain mukaisissa kuljetuspalveluissa toistuivat samat, heikkoon paikallistuntemukseen perustuvat ongelmat kuin Kelan korvaamissa taksimatkoissa. Välityskeskusten toiminnassa oli epävarmuutta, ja lisäksi taksit myöhästelivät. Myös kuljettajien osaamisessa ja taksikalustossa tuli esiin puutteita.

Keväällä 2020 tilannetta huononsi entisestään koronapandemia, sillä taksin käyttö väheni tartuntariskin pelon vuoksi.

Hyvä järjestelmä säästäisi

Vuonna 2023 aloittaviin hyvinvointialueisiin kohdistuu paljon odotuksia tilanteen parantumisesta.
– Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut tulisi nähdä merkittävänä osallisuutta ja yhdenvertaisuutta lisäävänä palveluna, sanovat Elina Nieminen ja Invalidiliiton asiantuntija Riitta Saksanen.

Vuoden 2021 viimeisten viikkojen aikana tuli taas valitettavasti tietoja kentältä, että Kela-kyydit eivät ole toimineet.
– On ehdottoman tärkeää, että matkustajan turvallisuus varmistetaan aina, esimerkiksi pyörätuolin asianmukaisilla kiinnityksillä. Taksien saatavuus tulee turvata iltaisin ja viikonloppuisin. Ihmiset eivät rohkene usein lähteä kotoaan, koska on epävarmaa, miten paluukyyti järjestyy, Saksanen sanoo.

Tulevaisuudessa myös hyvinvointialueet kilpailuttavat vammaispalvelulain mukaisia kuljetuksia.
– On tärkeää huomioida asiakkaiden osallistaminen jo kilpailutuksen suunnittelussa. Liikennepalvelulakiin perustuva erityisryhmien kuljettajakoulutus tulee sisällyttää sopimusehtoihin, Saksanen sanoo.

– Uusilla hyvinvointialueilla on mahdollisuus isompina järjestäjätahoina luoda alueilleen nykyistä toimivammat palvelukokonaisuudet. Mahdollisuus liikkua niin kauppa-asioilla kuin harrastuksissakin vähentää muiden sotepalveluiden tarvetta. Parhaimmillaan toimiva kuljetusjärjestely voi olla jopa kustannustehokas ratkaisu, Invalidiliiton lakimies Elina Nieminen sanoo.

Pelkoa jopa huonommasta

Invalidiliiton puheenjohtaja ja Espoon vammaisneuvoston puheenjohtaja Pirkko Kuusela pitää niin Kelan korvaamien taksimatkojen kuin vammaispalvelukyytien keskeisimpänä ongelmana kyytien huonoa saantivarmuutta ja pitkiä odotusaikoja.
– Kela-matkoissa sovitut aikataulut eivät toteudu. Nyt vuodenvaihteessa monilla alueilla aloittavien, uuden kilpailutuksen perusteella valittujen toimijoiden valinta on herättänyt pelkoa entistä huonommasta palvelusta, Kuusela sanoo.

Vammaispalvelukyytien järjestäminen kuuluu Espoon alueella Kulkukeskukselle, jonka toiminnasta vastaa Espoon kaupunki.

Kiistelty Kulkukeskus aloitti Espoossa helmikuussa 2021. Alunperin Kulkukeskuksen piti olla Länsi-Uudenmaan kuntien yhteinen, mutta lopulta muut kunnat kieltäytyivät lähtemästä siihen mukaan.

Syyskuussa Etelä-Suomen aluehallintovirasto AVI moitti Espoota Kulkukeskuksen puutteista. AVIn mukaan Espoo ei ole varmistanut riittävällä tavalla, että palvelu täyttää lain vaatimat saavutettavuusvaatimukset.

Kilpailutuksen kautta Kulkukeskuksen kumppaneiksi tuli 600 taksia, niistä valtaosa on sopimustakseja ilman läsnäolopakkoa.

Heidän pitää ottaa kyyti vain siinä tapauksessa, jos ovat kirjautuneet järjestelmään, ja sovellus on päällä. Kun Kulkukeskus on kilpailuttanut hinnat alas, on loogista, että sopimustaksit ottavat mieluummin sellaisia kyytejä, joista saa paremman hinnan, Kuusela sanoo.

Kulkukeskuksella on vain 47 päiväautoa, joilla on läsnäolopakko arkisin kello 06-21. Päiväautot ovat ns. invatakseja, jotka saavat korvauksen läsnäolosta ja myös kuljetuksesta.

Kuusela suhtautuu epäillen vuonna 2023 aloittaviin hyvinvointialueisiin.
– Tällä hetkellä kunnissa ei tehdä korjaavia toimia, vaan ongelmat sysätään hyvinvointialueille. Hyvinvointialueet pystytetään nopealla aikataululla ja muutkin palvelut joudutaan siirtämään niille sellaisinaan, virheineen päivineen, hän sanoo.

Kelan korvaamat taksimatkat muuttuivat

Vuoden alussa Kelan korvaamiin taksimatkoihin tuli muutoksia. Maakunnissa on kaksi palveluntuottajaa, joilta voi tilata Kelan korvaaman taksin. Myös Kela-taksin uudet tilausnumerot tulivat käyttöön.

Uudet 0800-alkuiset Kela-taksin tilausnumerot 1.1.2022 jälkeen toteutettaville matkoille tulivat käyttöön 20.12.2021. Tilauspuhelu on jatkossakin maksuton. Aistivammaisilla on mahdollisuus tilata taksi tekstiviestillä.

Uudet tilausnumerot löytyvät Kelan sivuilta, https://www.kela.fi/muutoksia-taksimatkoihin-1.1.2022. Tekstiviestillä voi halutessaan saada tiedon, kun taksi on hyväksynyt tilauksen. Tekstiviestissä ilmoitetaan myös puhelinnumero, josta tavoittaa kuljettajan.


Teksti Timo Kiiski
Kuvat Eemeli Sarka ja Carsport