Yli puolet pitkäaikaissairaista ei käytä lääkkeitä ohjeiden mukaan.
– Kun lääkkeet jäävät ottamatta, niin potilas ei saa suunniteltua apua, sairaus jää hoitamatta tai pahenee ja hänen elämänlaatunsa heikkenee, proviisori, farmasian tohtori Kirsi Kvarnström kertoo. Hänestä on tärkeää myös varmistaa, että vähävaraiset eivät tingi lääkkeistään.

Lisäksi, jos lääkäri ei tiedä, että lääkkeitä ei ole käytetty ohjeiden mukaisesti, hän saattaa tulkita oireita väärin, ajatella lääkehoidon olevan riittämätöntä ja lisätä lääkitystä. Seurauksena voi olla lumipalloefekti, joka ajan myötä kasvaa ja pahenee.

Kvarnström väitteli farmasian tohtoriksi marraskuussa 2022. Hänen väitöskirjansa käsitteli syitä, miksi lääkkeitä ei käytetä ohjeiden mukaisesti. Keinoja lisätä hoitoon sitoutumista ovat potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisten vuorovaikutus sekä lääkeneuvonnan tehostaminen.

Suuri ongelma myös yhteiskunnalle

Kvarnström korostaa, että lääkehoidon epäonnistumiset yksilötasolla vaikuttavat myös koko yhteiskuntaan ja kansantalouteen.
– Vain oikein käytetty lääke toimii. Mikäli lääkkeitä käytetään toisin kuin lääkäri on tarkoittanut, niistä saatava hyöty jää vähäiseksi.

Samalla oireet saattavat pahentua ja aiheuttaa entistä enemmän lääkärissäkäyntejä ja paineistaa terveydenhuoltojärjestelmää.
– Meillä Kela korvasi lääkekuluja vuonna 2021 noin 1,7 miljardilla eurolla. Jos noin puolet potilaista ei käytä lääkkeitä ohjeiden mukaisesti, voi ajatella, että puolet tästäkin rahasta menee hukkaan.

Hoitoon sitoutumista voivat estää monet syyt

Kvarnströmin mukaan syyt, miksi lääkkeitä ei käytetä ohjeiden mukaan, ovat hyvin moninaisia.
– Tutkimusten mukaan yksi keskeinen syy tuntuu olevan se, että potilaalla ei ole riittävästi tietoa sairaudestaan, sen hoidosta ja lääkkeen vaikutuksista.

Potilas tekee tällöin helposti ratkaisuja, joita ei ehkä muuten tekisi. Hän voi jättää lääkehoidon kesken, jos oireet väliaikaisesti helpottavat tai katoavat tai jos vaikkapa pelkää lääkkeen haittavaikutuksia.

Käytännössä ongelmia voivat aiheuttaa myös muuttuvat rutiinit, kun esimerkiksi matkoilla ollessa uutta lääkettä ei voikaan enää ottaa totuttuun tapaan aamu- tai iltauutisten aikoihin. Kompastuskohtana voi olla myös potilaan kannalta hankala lääkkeenottotapa tai vaikkapa stressi ja pelko siitä, ettei kuitenkaan hallitse lääkkeenottoa.

Potilas on kuitenkin oman arkensa asiantuntija.
– Potilaan ajatukset, kokemukset omasta lääkehoidostaan ja hänen elämäntilanteensa pitäisi ottaa terveydenhuollossa nykyistä paremmin huomioon. Potilas itse tietää parhaiten, miten hän pystyy hänelle suunniteltua lääkehoitoaan arjessa toteuttamaan

Rahakin voi ratkaista

Osalla henkilöistä siihen, että määrättyjä lääkkeitä ei käytetä ohjeiden mukaan – tai edes hankita apteekista – vaikuttavat myös taloudelliset tekijät.
– Vähävarainen voi joutua pohtimaan, miten rahat riittävät vuokraan, ruokaan, bussilippuihin ja lääkkeisiin – ja mistä tinkiä. Pitkäaikaissairailla on usein käytössä monia lääkkeitä, joten myös lääkekulut saattavat olla mittavat.

Kvarnströmin mukaan ongelma on todellinen.
– Vuodenvaihde voi olla vähävaraisille ongelmallista aikaa. Kelan 50 euron alkuomavastuu tulee maksettavaksi, ja vuosiomavastuuta täytyy alkaa kerryttää taas uudestaan.

Vuosiomavastuu on korvattujen lääkekustannusten vuosittainen yläraja, jonka jälkeen henkilöllä on oikeus lisäkorvaukseen.

Vuoden 2023 vuosiomavastuu on 592,16 euroa. Kun tämä täyttyy, asiakas maksaa jokaisesta korvattavasta valmisteesta vain 2,50 euron omavastuun.
– Olisi hyvä, että poliittisessa päätöksenteossa ymmärrettäisiin paremmin hoitoon sitoutumisen ongelmia. Todellisuudessa hoitoon sitoutumista edistämällä voitaisiin saada myös taloudellisia hyötyjä monin verroin enemmän kuin vaikkapa lääkekorvauksia supistamalla. Ottamaton lääke on kallein lääke.

Kvarnström muistuttaa, että lääkkeisiin on mahdollista saada myös Kelasta maksusitoumus.

Apua farmasian ammattilaisilta

Kirsi Kvarnström kuvaa väitöskirjassaan myös HUS:ssa jo käytössä olevaa ja hyvää palautetta saanutta toimintamallia, jossa farmaseutti selvittää ja päivittää potilaan kotilääkityksen terveysasemalla ennen lääkärin vastaanottoa ja osallistuu lääkeneuvontaan. Tässä yhteydessä on myös mahdollista tunnistaa hoitoon sitoutumisen ongelmia ja niiden syitä.

– Mukana kannattaa pitää lääkelistaa, jossa on kaikki käytössä olevat lääkkeet – myös ilman reseptiä käytössä olevat lääkkeet. Siitä on apua, jos siirrytään hoitopaikasta toiseen eikä sähköinen potilastieto kuljekaan sujuvasti paikkojen välillä. Samasta listasta voi olla hyötyä, myös kun apteekista haetaan itsehoitolääkkeitä.

Lääkeneuvontaa olisi tärkeää ylipäätään lisätä ja miettiä keinoja, miten potilaita voidaan ohjata nimenomaan oikean tiedon äärelle.
Kvarnström vinkkaa yhtenä oikean tiedon lähteenä Suomen yliopistosairaaloiden kehittämän julkisen verkkopalvelun www.terveyskyla.fi, joka sopii hyvin myös kotona tapahtuvaan opiskeluun.

Teksti Matti Välimäki
Kuva Timo Porthan