Monet palvelut ovat saatavilla ainoastaan sähköisenä itsepalveluna verkossa. Verkkoasiointia ei tietokirjailija Petteri Järvisen mielestä tarvitse kuitenkaan välttää tai pelätä, kunhan tietoturva on hoidettu.

Tietokirjailija, tietotekniikka-asiantuntija ja kolumnisti Petteri Järvinen on tuttu muun muassa tv-ohjelmien sujuvasanaisena kommentaattorina ja helppotajuisesti asioita selittävänä asiantuntijana.

Järvinen, 61, on kirjoittanut 35 kirjaa tietotekniikasta ja tietoturvasta. Ja 36. kirja on luvassa syksyksi. Järvinen kirjoittaa myös säännöllistä blogia (pjarvinen.blogspot.com) tietotekniikan ilmiöistä.

IT-lehti pyysi Järvistä avaamaan joitakin asioita, jotka yleisesti lisäävät tietoteknologiaa kohtaan tunnettuja pelkoja ja epävarmuutta:

1. Moni etenkin iäkkäämpi henkilö ei osaa tai hänellä ei ole varaa hankkia välineitä, joilla ottaa osaa some-keskusteluihin tai verkkoasiointiin. Moni jää näin ulkopuolelle kulttuurista, jossa matkapuhelimilla, internetillä ja vaikkapa kauppaketjujen asiakaskorteilla on iso rooli arjessa. Mikä neuvoksi, mistä apua?
   
   

• • Nettiä voi yleensä käyttää kirjaston tietokoneella, joten omaa ei tarvitse hankkia. Uuden älypuhelimen tai tablet-koneen saa parilla sadalla eurolla, lisäksi Tori.fi- ja Huuto.net-nettikirppiksiltä voi hankkia vähän käytettyjä laitteita puoleen hintaan. Sen jälkeen tarvitaan vain reipasta ja uteliasta mieltä alkaa käyttää laitteita.
  • Kun pääsee nettiin, voi kysyä lisää neuvoja monilla erilaisilla keskustelupalstoilla. Myös kirjastot, kansalaisopistot ja järjestöt antavat neuvoja ja kouluitusta. Ja apuun voi pyytää nuorempia sukulaisia.
    
    

2. Miten hyvin voi luottaa tietoturvaan?

• • Puhelinten tietoturva on oikein hyvä, ja ne ovat turvallisempia kuin pöytäkoneet, läppärit ja perinteinen tietotekniikka. Ja iPhonet ovat vielä asteen turvallisempia kuin Android-puhelimet. Jos käyttää tablettia tai älypuhelinta, on niiden tietoturva aika lailla parempi kuin vanhoissa tietokoneissa tai läppäreissä. Kun niiden päivityksiä pitää jollain tavalla ajan tasalla, voi laitetta käyttää aika turvallisesti.
  • Toinen asia on sitten laitteiden käytössä salasanat tai huolellisuus katsoa, ettei eksy valesivuille.
    
    

3. Mitä sudenkuoppia sisältyy tavallisen ihmisen arjessa tietotekniikan käyttöön? Mitä pitää ottaa varotoimina huomioon?

• • Suomalaiset ovat luottavaisia, ja se voi kostautua. Netissä voi tulla vastaan monenlaisia huijauksia. Niihin kuitenkin auttaa oma arkijärki ja harkinta. Liian hyvältä kuulostava tarjous ei yleensä ole totta.
  • Suomenkielisten sivujen ja viestien kirjoitusvirheet ovat usein varoittava merkki, sillä ne voivat viestiä ulkomaisesta huijarista.
  • Omia henkilötietojaan ei kannata luovuttaa palveluihin, ellei ole varma, mihin niitä käytetään, eikä keskustelupalstoilla pidä kertoa liikaa itsestään.
    
    

4. Kannattaako ottaa osaa verkkokeskusteluun? Mitkä ovat sen hyödyt tai vaarat?

• • Verkkokeskustelut voivat olla suureksi avuksi kysyttäessä muiden kokemuksia tuotteista ja palveluista, tai eri asiantuntijoiden epävirallista mielipidettä. Keskustelut samassa elämäntilanteessa olevien ihmisten kanssa voivat myös olla ilahduttavia ja sosiaalisia.
    
    

5. Mitä tehdä, jos saa vihapostia?

• • Tylyt kommentit tai suoranainen vihaposti kannattaa jättää tyynesti omaan arvoonsa, eikä reagoida niihin mitenkään. Lisäksi tässäkin kannattaa muistaa tietoturva, eikä paljastaa kaikkia henkilökohtaisia asioita avoimilla keskustelualueilla. Pienemmän piirin keskusteluissa voi sitten kirjoittaa vapaammin.
    
    

Diplomi-insinööri Petteri Järvinen on kirjoittanut yli 1 300 artikkelia, 35 kirjaa ja pitänyt yli 2000 esitystä, koulutusta tai puhetilaisuutta.

Teksti Tapio Rusanen
Kuva Timo Porthan

Toimi näin

Jos olet päätynyt epäilyttävälle sivustolle tai saanut viestin, jossa sinulta pyydetään henkilötietoja tai kirjautumista, toimi seuraavasti:

• Älä vastaa viestiin tai syötä tietojasi sivustolla oleviin kenttiin.
• Älä klikkaa viestissä tai verkkosivulla olevia linkkejä äläkä lähetä tietojasi eteenpäin.
• Jos epäilyttävä viesti tai sivu on esiintynyt Kelan tai Omakannan nimissä, ilmoita asiasta Kelaan.
• Jos epäilet, että pankkitunnuksesi ovat joutuneet vääriin käsiin, ota heti yhteyttä pankkisi asiakaspalveluun ja tee sen jälkeen rikosilmoitus poliisille.
• Jos epäilet, että henkilötietojasi on päätynyt vääriin käsiin, tutustu Suomi.fi-palvelun toimintaohjeisiin (suomi.fi).
• Tee asiasta ilmoitus Kyberturvallisuuskeskukselle (kyberturvallisuuskeskus.fi)
• Varoita tuttaviasi huijauksesta.
• Huolehdi tietoturvasta:
• Vaihda verkkopalveluissa käyttämäsi salasanat.
• Turvallinen salasana on vähintään 16 merkkiä pitkä.
• Käytä eri palveluissa eri salasanoja.
• Ota käyttöön kaksivaiheinen tunnistautuminen.
  
  

Lähde: www.suomi.fi