Vammaisten henkilöiden palvelut koostuvat usein monista eri palveluista ja tukitoimista, joita järjestetään eri lakien ja vastuutahojen kautta. Sosiaalipalvelut järjestetään ensisijaisesti sosiaalihuoltolain mukaisesti osana yleistä palvelujärjestelmää. Jos vammainen henkilö ei kuitenkaan saa yksilöllisesti riittäviä palveluja, tulee arvioida, onko asiakas oikeutettu saamaan vammaispalvelulain mukaisia palveluita.

Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Lain mukaisten palvelujen ja tukitoimien järjestäminen ei perustu diagnoosiin, vaan henkilön vammasta tai sairaudesta aiheutuvaan välttämättömään tarpeeseen ja hänen elämäntilanteeseensa.

Vammaisuutta ja/tai vaikeavammaisuutta tarkastellaan vammaispalvelulaissa tai -asetuksessa erikseen jokaisen palvelun ja tukitoimen kohdalla, esimerkiksi haettaessa henkilökohtaista apua, kuljetuspalveluita tai asunnon muutostöitä.

Palvelutarpeen arviointi

Vammaispalvelulaissa määritellään asiakkaan oikeus palvelutarpeen arviointiin ja palvelusuunnitteluun. Palvelutarpeen arviointi tulee aloittaa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun asiakas, viranomainen tai esimerkiksi joku asiakkaan lähipiiristä on ottanut yhteyttä sosiaaliviranomaiseen.

Tiedossamme on, että sosiaalityössä ei aina pystytä noudattamaan lainmukaisia määräaikoja. Asiakkaan mahdollisuus saada tarvitsemiaan palveluita voi viivästyä.

Sosiaalityöntekijän tehtävänä on selvittää asiakkaan tilanne riittävällä ja asianmukaisella tavalla ja samalla kertoa eri palveluvaihtoehdoista sekä neuvoa, miten palveluita ja tukitoimia haetaan. Asiakkaalla on oikeus hyvään palveluun, ihmisarvoiseen ja syrjimättömään kohteluun. Häntä tulee kuulla ja huomioida ensisijaisesti asiakkaan etu sekä kunnioittaa hänen itsemääräämisoikeuttaan ja omaa näkemystä.

Palvelutarpeen arvioinnissa on tärkeää käydä läpi niitä tilanteita ja toimintaympäristöjä, joissa asiakas tarvitsee apua tai tukea. Tavoitteena on selvittää, millä toimenpiteillä, palveluilla ja tukimuodoilla itsenäistä suoriutumista, yhdenvertaista osallisuutta ja toimijuutta yhteiskunnassa tuetaan.

Asiakkaan valmistautuminen arviointiin

Hyvässä palvelutarpeen arvioinnissa yhdistetään asiakkaan oma arvio sekä tarvittaessa asiakkaan läheisten näkemykset. Asiakkaan kannattaa pohtia ennalta omaa elämäntilannettaan, palvelujen tarpeitaan, niiden määrää ja kestoa, tärkeysjärjestystä ja kiireellisyyttä.

Arviointiin on hyvä miettiä esimerkiksi sitä, missä asioissa tarvitsee toisen henkilön apua, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä sekä pohtia, miten kuvata omaa toimintakykyään. Avuksi voi käyttää esimerkiksi CP-liiton tekemää Kykyri–kysymystyökalua. Arvioinnissa on tärkeää huomioida toimintakyvyn lisäksi yksilöllisten elämäntilanteiden merkitys ja vaikutus. Arviointipalaveriin kannattaa ottaa mukaan myös lääkärintodistukset, selvitykset, arviot ja kuntoutussuunnitelma.

Kotikäynti voi antaa enemmän tietoa asiakkaan arjessa selviytymisestä sekä hänen asuinympäristöstään. Siitä on sovittava asiakkaan kanssa. Asiakas voi myös itse kutsua kotikäynnille avuksi ja tueksi mukaan läheisen tai muun edustajan.

Arvioinnista palvelusuunnitelmaksi

Arvioinnin perusteella tehdään palvelusuunnitelma. Siihen kirjataan vammaisen ihmisen yksilöllinen elämäntilanne, toimintakyky ja tarvittavat palvelut mahdollisimman yksityiskohtaisesti, jotta palvelujen sisältö, määrä ja järjestämistapa tukevat asiakasta ja poistavat vamman aiheuttamia haittoja ja esteitä.

Viranomaisen on kirjattava suunnitelmaan myös asiakkaan näkemys palvelujen järjestämistavasta. Suunnitelma on laadittava, vaikka ei päästäisi yksimielisyyteen itse sen sisällöstä. Erimielisyystilanteissa kunnan viranomaisen on liitettävä mukaan asiakkaan esittämä kirjallinen selvitys.

Asiakkaan tulee hakea palveluita ja tukitoimia lisäksi erillisellä hakemuksella, koska palvelusuunnitelma ei ole sitova viranomaisen hallintopäätös. Viranomainen ei kuitenkaan saa ilman perusteltua syytä sivuuttaa suunnitelman asioita.

Palvelusuunnitelmassa kannattaa sopia tarkistamisajankohdasta (yleensä ainakin kerran 2-3 vuodessa). Suunnitelma on tarkistettava, jos palveluntarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia tai jos henkilö pyytää palvelusuunnitelman tarkistamista. Asiakkaan on hyvä tarkistaa palvelusuunnitelma ja vahvistaa se allekirjoituksellaan.

Lähde: Tapio Rädy: Vammaispalvelut, Vammaispalvelujen soveltamiskäytäntö (2017).

Lisätietoa

Vammaispalvelujen käsikirja 
Järjestöjen sosiaaliturvaopas 

Invalidiliiton Neuvonta-sivuilta löydät tietoa myös apuvälineistä, asumisesta, henkilökohtaisesta avusta, kuntoutuksesta, liikkumisesta, muutoksenhausta ja toimeentulosta. Tutustu Invalidiliiton neuvonta-sivuihin. Kannattaa tutustua myös Invalidiliiton Tietoa-sivuihin, joista löydät yleisempää tietoa mm. näistä aiheista.

Teksti: Kirsi Kosonen