IT Invalidiliitto -lehti esitti ministerille kysymyksiä vammaispolitiikasta

1. Hallitusohjelmaan on kirjattu sote-järjestöihin kohdentuvia leikkauksia. Millaisena näette vammaisjärjestöjen ja fyysisesti vammaisten ihmisten tulevaisuuden ottaen huomioon nämä seikat?

– Vammaisten ihmisten osallistaminen on kokonaisvaltainen ja hallinnonalojen rajat ylittävä kysymys, eikä tapahdu vain järjestöjen kautta, vaikka niillä on toki merkittävä rooli. Suuri merkitys on kuitenkin esimerkiksi vammaispalveluilla ja yhteiskunnan esteettömyydellä ja saavutettavuudella, toki myös asenteilla.

– Historiallinen uudistus on uuden vammaispalvelulain voimaantulo 1.1.2025. Uuden lain tarkoituksena on tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää, itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa. Uusi laki vastaa aiemmin voimassa ollutta, 1970- ja 1980-luvuilta peräisin olevaa lainsäädäntöä paremmin YK:n vammaisoikeussopimuksessa asetettuihin velvoitteisiin ja sisältää aiempaa laajemman palveluvalikoiman ja monipuolisempia palvelujen toteuttamistapoja.

– Ministeriöt ovat lainvalmistelussa pyrkineet laajasti osallistamaan vammaisia ihmisiä ja heidän järjestöjään. 

2. Miten perustelette vammaisjärjestöjen avustusleikkauksia, jotka tulevat heikentämään vammaisten ihmisten mahdollisuuksia saada apua, tukea ja neuvontaa tilanteessa, jossa sosiaaliturvaan kohdentuvat leikkaukset heikentävät monien vammaisten ihmisten asemaa muutenkin.

– Hallitusohjelmassa tunnistetaan, että kansalaisjärjestöt edistävät ihmisten hyvinvointia, demokratiaa ja osallisuutta, lisäävät luottamusta ja vahvistavat yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja kriisinkestävyyttä eli resilienssiä. Julkisen talouden tilan vuoksi tehtävät määrärahaleikkaukset pienentävät avustusten määrää hallituskauden aikana noin kolmanneksella.

– Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa on tärkeää huolehtia sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytyksistä, mutta myös järjestökentältä odotetaan sopeutumista nykyiseen taloustilanteeseen.  

3. Vammaisjärjestöillä on paljon tietoa omasta jäsenistöstään ja laaja ymmärrys jäsenistön tarpeista koskien yhteiskunnan tarjoamia palveluita. Miten kuvailisitte omaa suhdettanne vammaisjärjestöihin?

– Yhteistyö on todella tärkeää, on olennaista saada tietoa eri esitysten vaikutuksista vammaisten ihmisten elämään. Ministeriö osallistaa vammaisjärjestöjä hyvin laajasti lainvalmisteluun.

– Hallituskaudelle on laadittu asetuksen mukaisesti kansallinen toimintaohjelma YK:n vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanemiseksi. Toimintaohjelman laatimisen koko prosessissa on osallistettu vammaiset ihmiset tiiviisti, ohjelman taustaryhmässä oli mukana myös Invalidiliiton edustaja. 

4. Uuteen vammaispalvelulakiin (675/2023) näyttää palvelujen käyttäjien piirissä liittyvän suurta huolta palvelujen jatkuvuudesta. On ollut useita tilanteita, joissa olemassa oleva palvelu on lopetettu ja vaihdettu toiseen, vaikka henkilön olosuhteissa ei ole tapahtunut muutoksia. Millaisia terveisiä lähetätte vammaisille ihmisille?

– Uusi laki on ollut voimassa vasta vuoden alusta, ja siihen sisältyy kolmen vuoden siirtymäaika. Ministeriö ohjaa ja tukee uuden lain hyvää toimeenpanoa järjestämällä soveltamisalasta koulutusta kuten kaikille avoimen tilaisuuden maaliskuun alussa sekä antamalla soveltamisohjeen. Myös muut hallinnonalan viranomaiset osaltaan tukevat lain oikeaa soveltamista.

– Soveltamisessa on otettava huomioon lain tarkoitus muun muassa vammaisen henkilön osallisuuden ja itsenäisen elämän toteuttamisesta. Palvelujen tulee aina vastata henkilön yksilöllisiin tarpeisiin, ja koko uuden lain lähtökohta on korostaa, että henkilölle kootaan yksilöllisiin tarpeisiin pohjautuva palvelukokonaisuus.

– Uusi laki myös edellyttää aiempaa vahvemmin vammaisen henkilön osallistamista koko hänen palveluprosessinsa ajan. 

5. Palvelutarpeen arviointia on täydennettävä asiakkaalle laadittavalla asiakassuunnitelmalla (aiemmin palvelusuunnitelma) niistä palveluista ja tukitoimista, joita vammainen henkilö tarvitsee.  Miten varmistetaan, että vammainen henkilö saa yksilöllisten tarpeidensa mukaiset palvelut?

– Vammaiselle henkilölle on laadittava yhteistyössä asiakkaan kanssa riittävän yksityiskohtainen asiakassuunnitelma ottaen huomioon yksilölliset tarpeet. Vammaispalvelulaissa on myös vahvistettu asiakkaan osallisuutta koko asiakasprosessin ajan sekä velvoitetta huomioida päätöksenteossa asiakassuunnitelmaan kirjatut seikat.

– Lisäksi lakiuudistus sisältää uudet säännökset siitä, että jos asiakassuunnitelmaan kirjatusta sosiaalipalvelujen kokonaisuudesta poiketaan, poikkeaminen on perusteltava päätöksessä.  

6. Laillistettujen sosiaalityöntekijöiden sijaisina toimivien kelpoisuusehtojen muutos huolestuttaa. Uuden lain mukaan sosiaalityöntekijän viransijaisena voi toimia vuosi kerrallaan useita vuosia peräkkäin pätevien hakijoiden puuttuessa henkilö, joka ei edes opiskele sosiaalityöntekijän ammattiin. Miksi näin?

– Lakimuutoksen tarkoituksena on ollut ennen kaikkea varmistaa osaavien sijaisten saaminen tilanteessa, jossa tehtävään ei ole yrityksistä huolimatta saatu kelpoisuusehdot täyttävää laillistettua sosiaalityöntekijää. Ensisijaista on siis aina se, että sosiaalityöntekijän tehtäviin rekrytoidaan laillistettu sosiaalityöntekijä. Uuden lainsäädännön myötä tilapäisenä toimivilla tulee olla korkeakoulututkinnon lisäksi suoritettuna sosiaalityön perus- ja aineopinnot, ja työnantajan tulee sen lisäksi arvioida henkilön osaamisen vastaavuus juuri kyseessä olevaan tehtävään. Tilapäisenä toimimisen jatkamiselle on myös laissa asetettu selkeät ehdot.  

7. Vammaispalveluissa asiakkuus on useimmiten elämänmittaista. Elämäntilanteen kartoittaminen, palvelutarpeen arviointi ja palveluista päättäminen vaatii erityistä osaamista. Miten turvataan vammaisille asiakkaille vammaispalvelujen saanti, kun sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusvaatimuksia kevennettiin ja suurta osaamista vaativaa työtä tehdään vähäisemmällä sosiaalityön koulutuksella?

– Vammaispalvelun tehtävät ovat vaativimpia sosiaalityön tehtäviä ja edellyttävät usein vaativaa erityisosaamista. Siksi kaikin tavoin tulisi kyetä turvaamaan osaavan työvoiman saatavuus ja pysyvyys vammaispalvelun tehtävissä. Tilapäisenä sosiaalityöntekijänä toimimista koskevan lakimuutoksen ei ole tarkoitus lisätä tilapäisenä toimimisen määrää, vaan helpottaa sijaisten saamista. 

– Ensisijaista on aina pyrkiä saamaan tehtäviin laillistettu sosiaalityöntekijä silloin kun tehtävän vaatimustaso sitä edellyttää. 

Invalidiliitto huolissaan vammaispalvelulain toimeenpanosta  

Uuden vammaispalvelulain voimaantulon jälkeen Invalidiliittoon on tullut yhteydenottoja, joiden mukaan hyvinvointialueilla on epäselvyyksiä lain soveltamisessa ja epäyhdenvertaista kohtelua palveluiden myöntämisessä. Liitto edellyttää, että hyvinvointialueiden henkilöstöä on koulutettava vuoden 2025 alussa voimaan tulleen vammaispalvelulain sisällöistä ja YK:n vammaisyleissopimuksen merkityksestä.

Invalidiliitto on lähettänyt sosiaali- ja terveysministeriölle ja Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:lle kirjeen, jossa se tuo esiin huolensa aiheesta. 

Teksti Tapio Rusanen
Kuvat Jetro Stavén