1.1.2025 voimaan tulevassa vammaispalvelulaissa on vahvistettu vammaisen henkilön osallisuutta asiakasprosessissa. Hallitusohjelmaan kuuluvan sosiaalihuoltolain uudistamisen toteutus on kuitenkin vielä esivalmisteluvaiheessa, eikä uudistuksen yksityiskohtaisista sisältökysymyksistä ole vielä tässä vaiheessa varmuutta.

IT-lehti kysyi sosiaali- ja terveysministeriöstä vastauksia lakiuudistusten tilaan. Vastaajina olivat hallitussihteeri Kirsi-Maria Malmlund-Laakso ja osastopäällikkö Annakaisa Iivari Yhteisöt ja toimintakyky -osastolta sekä osastopäällikkö Anna Cantell-Forsblom Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osastolta.

Missä vaiheessa hyvinvointialueilla ollaan sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittamisessa?

– Usealla hyvinvointialueella on kehitteillä ja osassa jo toteutunut hyvä yhteensovitettu malli apuvälinepalveluissa. Tämä koskee niin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä kuin vammaispalvelujakin. Erityisesti tämä koskee asunnonmuutostöihin liittyviä palveluja.

– Alueet ovat lähtötilanteeltaan erilaisia, ja myös uudistusohjelmat ovat edenneet eri painotuksilla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittaminen on esillä myös muussa hyvinvointialueiden ohjauksessa.

Miten vammaisten ihmisten oikeus oikea-aikaisiin riittäviin palveluihin on toteutunut?

– Vammaisten henkilöiden palvelujen saatavuuteen on tärkeä kiinnittää huomiota hyvinvointialueiden toiminnan alkuvaiheessa, erityisesti asumisen palveluissa. Ministeriön tietoon ei ole kuitenkaan tullut merkittävää muutosta.

– Hyvinvointialueiden säästöpaineet kohdistuvat myös lääkinnällisen kuntoutuksen palveluihin. Palvelujen saatavuuteen joillain alueilla vaikuttaa pula muun muassa puheterapeuteista ja toimintaterapeuteista sekä työntekijäpula hyvinvointialueiden ja Kelan palveluissa.

Osa vammaispalvelulain mukaisista palveluista on kuitenkin subjektiivisia oikeuksia eli heikossakin taloustilanteessa rahat niiden toteutumiseen on löydettävä. Miten varmistetaan, että hyvinvointialueiden rahoitusvaikeudet ja sote-alan työntekijäpula eivät estä sitä?

– STM on käynnistänyt hallitusohjelmaan perustuen Hyvän työn ohjelman, joka sisältää sekä pitkän että lyhyen aikavälin toimenpiteitä henkilöstöpulan helpottamiseksi. Osana ohjelmaa on menossa myös lyhyt pilotti muutamalla hyvinvointialueella, jossa kokeillaan uudenlaisia tapoja vastata väestön lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeeseen.

– Hallitusohjelmassa on varattu lisäämään rahoitusta uuden vammaispalvelulain tullessa voimaan 1.1.2025 niin, että rahoitusta kokonaisuudessaan voi olla 100 miljoonaa enemmän nykytilanteeseen verrattuna.

Miten varmistetaan se, että ikääntyneiden, yli 65-vuotiaiden vammaisten ihmisten lääkinnällinen kuntoutus olisi aidosti osa heidän sote-palvelukokonaisuuttaan?

– Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma 2024–2027 julkaistaan maalis-huhtikuussa. Siinä on kiinnitetty huomiota yli 65-vuotiaitten henkilöiden kuntoutustarpeeseen. Suunnitelmassa on haluttu nostaa esille se asia, että osa yli 65-vuotiaista vammaisista ja pitkäaikaissairaista henkilöistä tarvitsevat myös varsinaista lääkinnällistä kuntoutusta eivätkä kevyemmät kuntoutusmuodot riitä.

Mitkä ovat uuden vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentamista koskevan lainvalmistelun keskeiset tavoitteet?

– Esityksen tarkoituksena on turvata vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen ja palveluiden saatavuus ja säilyttää uusi vammaispalvelulaki vammaisille henkilöille tarkoitettuna erityislakina. Soveltamisalan tarkentamisella pyritään varmistamaan myös lain yhtenäinen soveltaminen ja yhdenvertainen palvelujen saanti eri alueilla.

– Erityisen tärkeää on arvioida esitettävien muutosten perus- ja ihmisoikeusvaikutukset sekä vaikutukset hyvinvointialueiden talouteen.

Miten valmistelu etenee?

– Valmistelussa on kuultu laajasti sidosryhmiä marras-joulukuussa 2023 ja jatkettu valmistelua niiden ja muun virkavalmistelun pohjalta. Esityksen on tarkoitus olla lausuntokierroksella loppukeväästä, ja se annetaan eduskunnalle alkusyksystä 2024. Tarkennetun soveltamisalan on tarkoitus tulla voimaan samanaikaisesti uuden vammaispalvelulain kanssa 1.1.2025.

Vammaispalveluiden järjestämisessä ongelmia

Invalidiliitto pitää STM:n näkemystä sikäli hämmentävänä, että useilla hyvinvointialueilla olisi hyvä ja joustava malli vammaispalveluiden järjestämisessä.

– Invalidiliiton neuvontaan on tullut erittäin runsaasti yhteydenottoja vammaispalveluiden järjestämisen ongelmista hyvinvointialueilla, Invalidiliiton juristi Henrik Gustafsson kertoo.

– Vaikuttaa siltä, että säästösyistä hyvinvointialueilla tehdään lakia tiukempia ”yhdenmukaistavia” vammaispalvelujen soveltamisohjeita, jolloin palvelut eivät vastaa henkilöiden palvelujen yksilölliseen tarpeeseen. Yhteydenottajat ovat raportoineet myös siitä, että ovat aiemmin saaneet vammaispalvelulain mukaisia palveluita, mutta kun ovat täyttäneet esimerkiksi 65 vuotta, heidät on siirretty sosiaalihuoltalain mukaisiin maksullisiin palveluihin hyvinvointialueen yksipuolisella ilmoituksella, vaikka henkilön palveluiden tarve ei ole muuttunut.

– Henkilökohtaisen avun päätöksiä on pyritty muuttamaan omaishoidon päätöksiksi. Muitakin haasteita on ilmaantunut.

Ministeriö toteaa vastauksessaan, että hyvinvointialueiden toiminnan alkuvaiheessa erityisesti pitää kiinnittää huomiota asumisen palveluihin.

– Invalidiliiton mielestä on aika vaarallista korostaa erityisesti asumisen palveluita, koska se voi viedä hyvinvointialueiden huomion pois muista yksilöllisiin tarpeisiin perustuvista palveluista, Gustafsson perustelee.

Invalidiliitto pitää hyvänä sitä, että ministeriö tunnistaa sen, että palvelujen saatavuuteen joillain alueilla vaikuttaa erityisesti työntekijäpula ja että on käynnistetty ohjelma henkilöstöpulan helpottamiseksi.

– Invalidiliitto katsoo, että uudistettavaa vammaispalvelulakia pitää vielä muuttaa. Lain soveltamisalaan tulee kirjata vamman tai sairauden vaikeusastetta kuvaava vaikeavammaisuus ja toimintarajoitteen olennaisuus. Perusoikeusherkän lain on oltava tarkkarajainen lain soveltamisen helpottamiseksi.

– Seurantamekanismi on tarpeen kirjata lakiin, koska nyt on jo paljon tilanteita, joissa ihmiset eivät saa heille lain mukaan kuuluvia palveluita ja uuden lain voimaantultua on tärkeää varmistaa, että se toimii, ja korjata niiltä osin kuin ei toimi.

– Uudistettavassa laissa on yhdenvertaisuuden kannalta hämmentävä kehitysvammaisten työtoimintapykälä, joka pitäisi kuitenkin olla siten kirjoitettu, että se kohtelee yhdenvertaisesti kaikkia vammaryhmiä, Gustafsson lisää.

Teksti Timo Kiiski
Kuva iStockphoto