Hailuotolaiselle Raili Louhimaalle erilaiset keskustelutilaisuudet ja työpajat ovat tulleet tutuksi. Hän on Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen vammaisneuvoston varapuheenjohtaja, Hailuodon kunnanvaltuutettu kolme kautta ja Selkäydinvammaiset Aksonin ry:n perustajajäsen.

Louhimaa sanoo, että kaikki osallistuminen on vaikuttamista, ja vaikuttaa voi monella eri tasolla. Sitä tehdään yhdistysten ja järjestöjen riveissä, mutta myös esimerkiksi kyselyihin vastaaminen on vaikuttamista. Ja vaikka sosiaalista mediaa usein parjataankin, se on myös hyvä vaikuttamisen alusta.

– On yksi asia, että kuunnellaan, ja toinen, että tullaan aidosti kuulluksi, Louhimaa sanoo.

Ja kuulluksi tullaan hänen mielestään parhaiten keskustelemalla ja päätöksentekoon osallistumalla. 

"Puoli metriä matalammalla on uusi näkökulma"

Louhimaa oli aktiivinen jo opiskelijapolitiikassa. Hän pohtii, että yhteiskunnallinen aktiivisuus taitaa olla jo äidinmaidossa saatua ja perheeltä opittua.

– Minusta sivistynyt yhteisö pitää huolen heikommista. Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat yhteiselämän perusasioita.

Vuonna 2001 hän vammautui polkupyöräilijänä autokolarissa. Työ Oulun yliopistolla jatkui kahdeksan kuukautta myöhemmin. Työpaikka oli myös esteetön, kiitos vastavalmistuneen rakennuksen.

– Esteettömyys ei ollut minulle uusi käsite, mutta tuleehan siihen uusi näkökulma, kun katsoo maailmaa puoli metriä matalammalta kuin aikaisemmin. Siinä huomaa, miten pienestä asiasta itsenäinen elämä voi olla kiinni.

Myöhemmin silloisessa Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksessa Louhimaa tapasi useita selkäydinvammaisia ja vertaiskuntouttajia eri puolelta Suomea. Keskusteluissa virisi idea, että Suomesta puuttuu juuri heidän asiaansa keskittynyt potilasyhdistys. Louhimaasta tuli Selkäydinvammaiset Akson ry:n ensimmäinen sihteeri vuonna 2009.

– Järjestö on tosi hyvä keino – väline – koska sen avulla päästään neuvottelemaan, tiedottamaan jäsenille ja keskustelemaan vammautumiseen liittyvistä asioista ja saadaan vertaistukea.

Yksin asioiden edistäminen on joko vaikeaa tai mahdotonta. Vaikuttaminen tehdään yhteisönä.

– Isommalla porukalla muutoksen tekeminen onnistuu – asiassa tullaan kuulluksi yhteisönä. 

Nähdäänkö ihminen vain vammansa edustajana?

Kuulluksi tuleminen ei kuitenkaan riitä loputtomiin. Louhimaa kannustaa vammaisia asettumaan ehdolle alue- ja kuntavaaleissa ja menemään mukaan lautakuntiin ja vammaisneuvostoihin. 

Louhimaa huomauttaa, että apuvälinettä käyttävä jäsen tekee näkyväksi tilojen esteellisyyden tai esteettömyyden jo läsnäolollaan. 

Kotikuntaan vaikutetaan valtuustossa ja lautakunnissa

Vielä vammautuessaan Louhimaa asui synninkaupungissaan Oulussa. Hailuodon saari Oulun edustalla on tuttu äidin kotipaikkana jo 1970-luvulta lähtien. Vaikka mantereelta on päässyt aivan näihin päiviin saakka Hailuotoon ainoastaan lauttayhteydellä, Louhimaalle saari tarjosi ratkaisun jatkaa tärkeää retkeilyharrastusta vammautumisen jälkeen.

– Hailuodossa pääsen ajamaan mönkijällä ympäri saarta metsäautoteitä pitkin. Saaressa ei ole esteetöntä laituria, mutta mönkijän avulla pääsy kajakkiin ja melomaan onnistui. Saareen mennään lautalla, mutta luonnossa liikkuminen on siellä helpompaa kuin Oulussa.

Louhimaa muutti Hailuotoon pysyvästi vuonna 2007. Vuotta myöhemmin hän asettui ehdolle kunnanvaltuustoon ja pääsi ensiyrittämällä läpi.

– Olin heti ensimmäisenä valtuustokautena perusturva- ja tarkastuslautakuntien puheenjohtaja, minkä ansiosta pääsin kunnan asioihin nopeasti todella syvälle. 

Ongelmaan tarttuminen tekee sen näkyväksi

Yksi esimerkki vaikuttamisesta on Esteetön kulku Hailuodossa -opas. Hailuodon vammaisneuvostossa huomattiin, etteivät keskeiset palvelut olleet esteettömiä. Ratkaisuksi laadittiin opas, jossa kuvattiin rakennetun ympäristön soveltuvuutta liikuntaesteisille. Opas monen palveluntarjoajan tekemään remontteja esteettömyyden parantamiseksi.

– Kun toimintakyky heikkenee, oppaasta voi katsoa palvelun soveltuvuutta itselleen. Ensimmäistä opasta tehdessämme kuljimme itse mittanauhan kanssa mittaamassa oviaukkoja ja kaltevuuksia. Myöhemmin kuntaa perustettiin esteettömyystyöryhmä.

Louhimaa huomasi, että käsiteltäviin asioihin tulee perehtyä laajasti: ensin pitää ymmärtää itse, vasta sitten voi argumentoida oman kantansa puolesta. Oma mielipide ei riitä muutoksen ajamiseksi, vaan on hahmotettava päätettävän asian taustalla olevat tekijät. Näin syntyy Louhimaalle hedelmällisen vaikuttamisen tapa, keskusteleminen.

– Se vaatii halua kuunnella eri tavalla ajattelevia ihmisiä ja halua etsiä yhteistä ratkaisua. Vaikka olisit kuinka lautakunnan, valtuuston tai järjestön puheenjohtaja, eivät asiat etene sanelemalla. Muutos tapahtuu silloin, kun tarpeellisuus todetaan yhdessä.  

Teksti ja kuvat Juha-Pekka Honkanen