Ensi talvena sähköpula voi jopa pimentää talot ja tuvat. Sähkökatkos kestää enintään kaksi tuntia, ja siitä pyritään tiedottamaan etuajassa. Siksi siihen on helpompi myös varautua.

Moni vammainen kantaa huolta sähköllä toimivista apuvälineistään. Sähköisissä apu- ja hoitovälineissä ei välttämättä ole varajärjestelmiä. Myös erilaiset turvajärjestelmät ja automatiikalla toimivat ovimekanismit ovat sähköstä riippuvaisia.
– Sähköpulan todennäköisyyteen vaikuttavat tulevan talven lämpötila, sähköntuotantotilanne, kuten vesivarastot ja tuulisuus, sekä mahdolliset häiriöt sähköntuotannossa tai sähkönsiirtoyhteyksissä, sanoo Energiateollisuuden johtava asiantuntija Ina Lehto.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid antaa sähköpulatilanteessa paikallisille jakeluverkkoyhtiöille tiedoksi irti kytkettävän tehon kokonaismäärän. Tämän jälkeen sähkökatkoja kierrätetään parin tunnin katkoina, kunnes sähköpula on päättynyt.

Sähköpulankin aikana kantaverkkoyhtiö Fingrid ja paikalliset verkkoyhtiöt pitävät sairaaloiden ja terveyskeskusten kaltaisten yhteiskunnan kriittisten toimijoiden sähkönjakelun katkeamattomana.

Yksittäisiä talouksia tai esimerkiksi palvelutaloja ei kuitenkaan voida rajata sähkökatkosten ulkopuolelle, generaattoreiden kaltaisten varajärjestelmien hankkiminen on niiden omalla vastuulla. Samoin kerrostaloyhtiöissä varautuminen on yksittäisen asukkaan vastuulla, taloyhtiöiden vastuu rajoittuu väestönsuojelullisiin tehtäviin.
– Ensi talvena eletään ihan poikkeuksellisia aikoja. Vuoropuhelu paikallisten sähköyhtiöiden ja esimerkiksi ympärivuorokautisen palveluasumisyksiköiden välillä on erittäin tärkeää, kun yksittäisiä asiakkaita sähköpulatilanteessa ei voida huomioida.

Yksittäisissä talouksissa on hyvä miettiä, miten pärjätä tilanteessa, jossa sähkö on pari tuntia pois, Lehto sanoo.
Lehto kannustaakin esimerkiksi kodinhoidon ammattilaisia ja omaishoitajia miettimään yhdessä hoidettavan kanssa ainakin kerran vuodessa, miten pärjätä, jos sähkö on muutaman tunnin pois.

Varautuminen alkaa hyvin yksinkertaisista asioista.
– Yöllä ensimmäinen kriittinen asia on valaistus. Taskulamppuja on hyvä olla käden ulottuvilla useampikin, toinen vaikkapa yöpöydällä ja toinen esimerkiksi vessassa. Tiedotuksia kannattaa kuunnella sellaisesta radiosta, jonka toiminta ei ole riippuvainen sähköstä. Kännykkä on hyvä pitää täydessä latauksessa siltä varalta, että pitää soittaa apua. Puhelimiinkin on saatavissa varavirtalähteitä, Lehto luettelee.

Parin tunnin sähkökatkon aikana ruoka ja lämpötilan laskeminen eivät ole keskeisiä ongelmia. Juomista on kuitenkin varmuuden vuoksi hyvä olla aina riittävästi.
– On hyvä miettiä jo etukäteen, kenet voi soittaa turvaksi tai onko jokin paikka, johon itse voi poistua kotoa, Lehto neuvoo.

Tärkeää on myös varmistua, etteivät kodinkonelaitteet ole unohtuneet päälle katkon alkaessa. Sähköjen taas palautuessa esimerkiksi punaisena hohkaava hellan levy on turvallisuusriski.

Invalidiliiton asiantuntija Sinikka Winqvist on haastatellut muutamia apuvälineitä käyttäviä jäseniä heidän huolistaan sähköpulan yllättäessä. Isoin huoli on ulospääsy kodista, jos sähköovien hallintalaitteiden ja hissien käyttö ei katkon aikana onnistu.

Omatoimisessa varautumisessa Winqvist painottaa sähköistä latausta vaativien apuvälineiden akkujen toimivuuden varmistamista. Niistä tärkeimpiä ovat hengityslaitteet, joiden akkujen varausajat voivat vaihdella kahdeksasta jopa 30 tuntiin.

Monet vammaisten käyttämät sängyt ja henkilönostimet ovat riippuvaisia sähköstä. Huolta on herättänyt myös sähköllä toimivat paineilmapatjat.
– Kun sähkö katkeaa, paineilmapatja saattaa tyhjentyä ja näin aiheuttaa painehaavaumia käyttäjälle, toteaa Winqvist.
Invalidiliitto kerää neuvoja antavaa linkkilistaa yhdessä Energiateollisuuden kanssa, ja se julkaistaan Invalidiliiton kanavissa.

Teksti Timo Kiiski