Kevään kuntavaalikeskustelussa erityinen painopiste Invalidiliitolle on vammaisten ihmisten palvelujen tila. Esteettömät ja saavutettavat palvelut on turvattava jokaiselle. Peruspalveluista ja niiden riittävästä rahoituksesta on pystyttävä huolehtimaan heikossakin taloustilanteessa. Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 18. huhtikuuta 2021.

Jokaisella on oikeus esteettömiin ja saavutettaviin lähipalveluihin. Invalidiliitto katsoo, että yhdenvertaisuus ja osallisuus on huomioitava kaikessa kunnan päätöksenteossa.

– Palveluiden on oltava aidosti kuntalaisten saatavilla, Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson toteaa.

Ajoissa saatavat palvelut ennaltaehkäisevät ongelmia ja pienentävät kustannuksia.

– Kuntien on heikossakin taloustilanteessa pystyttävä huolehtimaan peruspalveluista ja varattava riittävä rahoitus niitä varten. Kuntatalouden lähivuosien näkymät ovat koronapandemiastakin johtuen varsin synkät, joten yhtälö ei ole helppo.

Laura Andersson muistuttaa, että vammaiset ihmiset ovat asukkaita ja palveluiden käyttäjiä siinä, missä muutkin kuntalaiset.

– Vierastan sitä ajatusta, että vammaisiin ihmisiin suhtaudutaan kapeasti vain sote-kustannuksina. Mitä jos vammaisuuteen suhtauduttaisiin neutraalimmin yhtenä ominaisuutena, siinä missä ihmistä voi osaltaan määrittää vaikkapa vanhemmuus tai se, mitä hän harrastaa? Voisimmeko ajatella, että vammainen ihminen voi yhtä lailla olla sote-keskuksessa tai missä tahansa muualla töissä, eikä aina vain passiivisena sote-palvelujen kohteena? Andersson kysyy.

Digitaalisten palveluiden rinnalla on oltava kasvokkain tapahtuvan henkilökohtaisen palvelun mahdollisuus. Pelkästään palvelujen käyttämisen yhdenvertaisuus ei vielä riitä, vaan kuntalaisia tulisi voida myös kuulla heitä koskevissa asioissa.

– Pidän tosi tärkeänä sitä, että palveluiden käyttäjät ovat mukana jo suunnitteluvaiheessa. Se rakentaa osaltaan luottamusta. Vammaisjärjestöjen ja vammaisneuvostojen kautta kuntaan saadaan palvelun käyttäjien kokemusasiantuntemusta, Laura Andersson katsoo.

Aktiivisuutta edistettävä

Invalidiliitto haluaa nostaa vaaleissa esiin myös vammaisten ihmisten opiskelun, työllistymisen ja yrittäjyyden edistämisen ja ylipäätään mahdollisuudet olla aktiivinen kansalainen.

– Kunnan on tuettava näitä tavoitteita järjestämällä riittävät kuljetuspalvelut sekä muut mahdollisesti tarvittavat palvelut, sanoo Andersson ja tarkoittaa muun muassa apuvälineiden saatavuutta ja henkilökohtaisen avun järjestymistä.

Anderssonin mukaan kunta voi edistää vammaisten henkilöiden työllistymistä esimerkiksi käyttämällä työllistämisehtoa julkisissa hankinnoissaan ja palkkaamalla vammaisia nuoria kesätöihin.

– Digitalisaation myötä monet uudet työtehtävät ovat tulleet myös vammaisten ihmisten ulottuville. Viitteitä on myös siitä, että työelämässä on tapahtumassa myönteinen käänne. Invalidiliitossa ajattelemme, että kaikille on löydettävissä sopivaa työtä.

Kohtuullisia mukautuksia vammaisille voidaan tarvita työelämän lisäksi esimerkiksi päivähoidossa tai opetustilanteissa, jotta vammaisen lapsen varhaiskasvatus ja koulunkäynti sujuvat kuten muidenkin.

Vaikuttamiseen mahdollisuuksia

Invalidiliitto katsoo, että kunnan on vahvistettava vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumista.

– Sitä varten tulee esimerkiksi laatia konkreettisia toimenpiteitä sisältävä vammaispoliittinen ohjelma, jollainen löytyy varsin harvasta kunnasta. Invalidiliitto on valmis tukemaan kuntia omalla osaamisellaan. Ohjelman avulla voidaan vahvistaa vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumista. Se puolestaan edellyttää myös aitoa mahdollisuutta yhdenvertaiseen osallistumiseen, sanoo Andersson.

Tämä tarkoittaa muun muassa riittävää määrää kuljetuspalvelun matkoja, henkilökohtaisen avun tunteja, apuvälineitä ja muita tarvittavia palveluita.

Vammaisia ihmisiä on ollut kuntien luottamustehtävissä varsin vähän. Invalidiliitto katsoo, että kunnallisten luottamustehtävien on oltava yhdenvertaisesti myös vammaisten ihmisten ulottuvilla, vammaisilla on oltava mahdollista vaikuttaa missä tahansa lautakunnassa kunkin osaamisen ja kiinnostuksen puitteissa.

– Invalidiliitto kannustaa jäsenistöään lähtemään ehdolle kuntavaaleihin sekä tietysti äänestämään ahkerasti. Tarjoamme koulutusta ja neuvoja ehdokkaille.

Invalidiliitto haluaa, että kunnan on myönnettävä vammaisneuvoston edustajalle puhe- ja läsnäolo-oikeus ainakin keskeisimmissä lautakunnissa. Liitto haluaa vahvistaa myös kunnan vammaisneuvostojen roolia siten, että ne tulisi eriyttää yhdistetyistä vanhus- ja vammaisneuvostoista.  Liitto pitää tärkeänä myös järjestöjen ja yhdistysten toimintaedellytysten turvaamista.

– Kolmannen sektorin merkitys kunnille on suuri, niin palveluiden tuottajina kuin kuntalaisten hyvinvoinnin lisääjänä, Andersson katsoo.

Invalidiliiton kanta on, että yhdenvertaisuuden toteutuminen vaatii sekä asennemuutosta että vahvempaa tietopohjaa vammaisuudesta.

– Tiedolla johtamiselle on yhteiskunnassa yleensäkin suuri tarve ja vammaisuuteen liittyvää tietoa on kerätty varsin vähän.

Syrjintä seis

Invalidiliittoa huolettaa myös vammaisiin ihmisiin kohdistuva häirintä, vihapuhe ja kiusaaminen. Se pitää saada loppumaan.

– Erityisesti liitto kantaa huolta vammaisten naisten ja tyttöjen kokemasta moniperustaisesta syrjinnästä, väkivallasta ja seksuaalisesta häirinnästä. Selvitysten mukaan toimintarajoitteiset tytöt kokevat enemmän syrjivää kiusaamista kuin muut tytöt. Vammaisfoorumin kyselyssä vammaiset naiset ilmoittivat miehiä useammin kokeneensa turvattomuutta, halventavaa tai vähättelevää kohtelua, epäinhimillistä kohtelua, muuta hyväksikäyttöä ja henkistä väkivaltaa, Andersson lisää.

Esteettömyys kuntoon

Invalidiliiton mielestä kunnan on laadittava esteettömyyssuunnitelma, joka sitouttaa kunnan kaikki toimialat. Se on kirjattava myös kunnan strategiaan; jokaisen palvelun on oltava esteetön ja saavutettava.

Pitkäaikainen pyrkimys on ollut myös esteettömyyden huomioiminen kaupunkien omassa asuntotuotannossa. Se tulee tehdä minimivaatimuksia laajemmin jo suunnitteluvaiheessa – etenkin, kun se hyödyttää myös esimerkiksi lapsiperheitä ja ikäihmisiä.

– Esteettömiä asuntoja kyllä rakennetaan, mutta ne ovat pääosin kalliita uutuutensa vuoksi. Myös korjaus- ja täydennysrakentamisessa olisi tarpeen tehdä nykyistä enemmän esteettömiä ratkaisuja, jotta kohtuuhintaiset esteettömät asunnot olisivat kaikkien ulottuvilla, Laura Andersson lisää. 

Edelleen on esteettömiä autopaikkoja oltava riittävästi tarjolla eikä niiden käyttöä esimerkiksi lumen kasaamiseen tai marjanmyyntipaikkana tule sallia. Saattoliikenteellekin on varattava tilaa sisäänkäyntien läheisyydestä.

Liikkumiseen lisämahdollisuuksia

Invalidiliiton mielestä kunnan on edistettävä erityisryhmien liikuntaa ja korostettava esteettömyyden merkitystä liikkumisohjelmassaan.

– Kunnilla onkin erittäin suuri rooli yhdenvertaisten liikuntamahdollisuuksien edistämisessä, Andersson lisää. Siinä apuvälineiden, kuljetuspalveluiden ja henkilökohtaisen avun tarve korostuu. Myös erityisliikunnanohjaajia tarvitaan.

Esteettömät olosuhteet, kuten julkisen ja yksityisen sektorin tarjoamat liikuntatilat, sekä osaavat ohjaajat ja aktiiviset yhdistykset ovat tärkeitä harrastamisen mahdollistajia. Ilahduttavaa onkin se, että useissa kunnissa on herätty rakentamaan esteettömiä ulkoilureittejä.

Lisäksi Invalidiliiton mielestä on liikunnan harrastamisen kulut pidettävä mahdollisimman alhaisina, eivätkä vammaisten ihmisten liikuntaharrastuskulut saa olla korkeammat kuin vammattomien ihmisten vastaavat kulut.

Teksti Tapio Rusanen
Kuva Invalidiliitto

Lisätietoa:

www.invalidiliitto.fi/vaalit
#kaikkienkuntavaalit
#yhdenvertaistapalveluakaikille

It Info

Kuntavaalit 2021
- Järjestetään sunnuntaina 18. huhtikuuta 2021.
- Valitaan kaikki Manner-Suomen kunnanvaltuustot seuraavalle nelivuotiskaudelle.
- Ennakkoäänestys kotimaassa 7.–13.4. ja ulkomailla 7.–10.4.